Kiiltävän punavärin pintaansa saanut kirkko on rakennettu 1760 kuuluen puukirkkona Satakunnan vanhimpiin. Se on jo toinen samalla paikalla.
Kellotapuli on rakennettu kirkkomaan ulkopuolelle pienelle mäelle 1806, mutta sitä on edeltänyt läpikuljettava torni maantien varressa.
Saarnastuoli on rakennuksen rakentamisvuodelta.
Alttaritaulua ei ole. Alttarin takana olevassa ikkunassa on arkkitehti Ilmari Launiksen lasimaalaus vuodelta 1926, jota ei nyt kirkon sisältä päässyt näkemään.
Erityisesti kiinnitti huomiotani rakennuksen keisarilliset ikkunanpuitteet. Kirkossa on ollut sipulitorni, joka poistettiin ruotsalaisviranomaisten määrättyä muuttamaan rakennuksen empiretyyliseksi.
Tyylikkäänä piirteenä koin käytöstä poistettujen hautakivien sijoittamisen siistiin riviin metsän reunaan kirkkopihan laitaan. Huono vaihtoehto on hautamuistomerkkiröykkiö pöpelikössä tai ulkorakennuksen takana.
Rauman Lappi on Länsi-Suomen rukoilevaisten ydinaluetta.
Punaisissa kirkkorakennuksissakin on näämmä sävyeroja. Tämä ei herätä samaa hartautta kuin monet aiemmin kuvaamasi. Ikkunanpuitteet ovat kyllä ylen koriat. Tuon tavan koota vanhentuneiden ja hoitamattomien hautojen kivet reunustamaan hautausmaan aitaa kohtasin ensi kertaa Kökarilla. Se tuntuu hyvältä tavalta. Myös Länsi-Suomen rukoilevaisuuteen olen saanut kosketuksen osallistumalla kerran heidän kesäjuhliinsa Laitilassa.
VastaaPoistaPidän enemmän punamullatuista kuin punaisella kiiltomaalilla sivellyistä kirkoista, mutta kaikki käy, betonikin.
VastaaPoistaJos asuisin lähempänä Heinävettä, saattaisin vieläkin käydä KRS:n kirkastusjuhlilla kuuntelemassa idänhepokatin siritystä.
Naispappeuskysymys jakoi rukoilevaiset kahtia. Suomen rukoilevan kansan yhdistys järjestää Länsi-Suomen herännäisjuhlat. Länsi-Suomen rukoilevaisten yhdistys on se tiukkapipoisempi, joka haluaa pysytellä vanhoissa - kirjoissakin.