rakennuspalikat

Kun palikat ovat sopivasti järjestyksessä, voi löytää kiintoisia kuvakulmia. Tosin kahden keskimmäisen kuvan oikeassa reunassa oleva yliopiston rakennus, Suomen kemiantutkimuksen isänä pidetyn Johan Kadolinin mukaan nimetty Åbo Akademin Gadolinia Porthaninkadulla, on tarkoitus purkaa tänä vuonna ja siirtää siinä olevat toiminnot alimmassa kuvassa olevaan Aurumiin, jonka nimi ei ole ongittu Aurajoesta, vaan on latinaa ja merkitsee kultaa, aamunkoiton loistetta. "Kulta on Zeuksen lapsi, ei koi eikä ruoste sitä raiskaa" (Pindaros).

Ylimmän kuvan päätenäkymässä on Vartiovuoren tähtitorni, josta ei valosaasteen takia voi enää tähtiä tarkkailla, mutta rakennuksena se on uljas. Palikkatalojen takana on Henrik Pyhän katedraali.

helteen uuvuttama

Hien virratessa pitkin selkärankaani palautuu mieleeni kuva oravasta, joka heinäkuun helteellä lojuu reporankankana tammen oksalla viime vuoden heinäkuun alulla. Orava on kuvattu hautausmaalla, jossa päilyy monia virvoittavia lähteitä, mutta joskus voi uupumus viedä kurreltakin voimat. Luontokatoa en ole lähiluonnossani havainnut.

kuoleva soturi

Kaarinan Lemunniemessä, metsikön kätkössä, on itsessään omituisen näköinen pronssiin valettu taideluomus, joka selittyy kuolevaksi soturiksi. Kyseessä on vuoden 1808 Suomen sotaan liittyvä Lemun taistelun muistomerkki. Noin 500 vainajaa vaatinut revohka käytiin 19.–20.6. päätyen ruotsalaisten tappioon, kuten koko sota. Suomesta tuli Venäjän autonominen osa, jossa jäivät voimaan Ruotsin lait. 

Kuvanveistäjä Heidi Limnellin teoksen taustalla on Suomen sodasta kaunokirjallisesti kronikoineen J. L. Runebergin runo Kuoleva soturi teoksessa Vänrikki Stoolin tarinat. 

Runo alkaa: 

Lemulla päivä verinen / kun oli sammunut / ja kaatuneitten viimeinen / jo voihke laantunut, / maa, meri peittyi pimeään / kuin hauta, yöhön synkeään. 

 - - -

(Suomennos Teivas Oksala 2008)

Siinä se leipä lainehtii

 ja aallosta nousee kala.

(J. H. Erkko)

kesä kärpäsellä

 auroraperhosella ja millä lie kärsäkkäällä.

kukkia varrella tien

sodan kasvot

Taidemaalari Kai Stenvall ottaa kuvataiteen keinoin kantaa Venäjän (Putinin) sotaretkeen Ukrainassa. Näyttely on esillä Turun Ruissalon telakan kahvilassa. Valistunut katsoja ymmärtää kuvien sanoman selityksittä. Otan ehdottomasti osaa taitelijan esittämään toiveikkaaseen näkemykseen sodan lopputuloksesta. Ostaisin mieluusti hänen töitään postikortteina, mutta riittänee, että kuvat leviävät sosiaalisessa mediassa.

seilorin leposija

Merikapteeni on saanut vuotuiset perennansa. Tänä vuonna tulee hänen purjehduksestaan viimeiselle rannalle 130 vuotta.

vielä helskyttelee

tuonenlehto

rodoissa pörisee

Alppiruusut ovat puhjenneet kukkaan Turussa Pekka Pitkäsen suunnitteleman, ns. betonibrutalismia edustavan Pyhän ristin kappelin aurinkoisilla seinustoilla. Pörinän aiheuttavat ahnaasti kukasta kukkaan kiirehtivät kimalaiset. Alppiruusut kukkivat  tavallisesti kesäkuun toisella ja kolmannella viikolla - säävarauksella.

ne kukoistavat vielä

901 laattaa

Erik Bryggmanin suunnittelemalla Turun sotilashautausmaalla, Ylösnousemuskappelin tuntumassa, on 901 hautalaattaa.  

Jacques Prévert sanoo runossaan Barbara: "mitä törkeyttä on sota / mitä sinusta on tullut / sen rautasateen alla / tuli- rauta- verisateen". 

Haudat eivät puhu. Niiden kivissä on vainajan nimi, syntymä- ja kuolinaika. Eräältä toiselta Turun hautausmaalta löytyy 15-vuotiaan "sankarivainajan" muistokivi. 

Kuvassa alinna ei ole modernia taidetta, vaan keväällä vuonna 1941 jatkosodan aattona vainajia vastaanottamaan valmistuneen Bryggmanin Ylösnousemuskappeliin liittyvän krematorion ulkopintaa.

illan viime säteet

 Brinkhallin kartanossa Kakskerrassa on kuvattu elokuvaa Käsky ja draamasarjaa Hovimäki.

kielto on ehdoton

kylän kirkko

Oheinen kirkko ei ole omistettu vain Pyhälle Katariina Aleksandrialaiselle, dominikaanien suosimalle pyhimykselle, vaan myös Pyhälle Henrikille. 

Kirkko on kuulunut alun perin Kaarinan pitäjään, mutta kuntaliitoksen myötä siirtynyt Turun kaupunkiin. 

Kirkon rakennustyöt ajoittuvat 1400-luvun alulle. 

Jussi Vikaisen sankaripatsaita on pitkin ja poikin Varsinais-Suomen hautausmaita, eräs niistä ohessa. Hänen veistotyylikseen mainitaan tyylitelty realismi. 

Museoviraston mukaan kirkon ympäristö on säilyttänyt perinteisen maalaismaisen kirkonkylän leiman, mihin viimeistä edellisen kuvan näkymäkin osaltaan viitannee. 

Ennen suojatiestä kertovassa liikennemerkissä, eräässä niistä, tulkintani mukaan tyttö taluttaa isäoletettua tai päinvastoin. Nykyisessä "tasa-arvoisessa" kolmiokuvassa leijuu pelkkä irtopäinen sukupuolineutraaliksi miellettävä mielikuvitusolio. 

steenkaaripefletti

kirkkorannan ryki

sen suven suloisuutta

 Kakskerta