on ilmoja pidellyt

askareillansa asuja

kiurut tulevat

On maamme pitkä, siksi jää. Kun Salpausselän ja Suomenselän tuolla puolen paukkuu pakkanen ja lunta tuntuu tuiskuavan loputtomasti, saattavat täällä maan lounaiskolkassa vesisateet antaa lumelle vinhaa kyytiä. Kun Kainuussa on lunta alun toista metriä, saattaa sitä Turun seudulla olla alun toista cm.

Helmikuu on ollut täällä ajoittain sumuinen ja märkä. Ulkomeren Utösta kerrotaan, että siellä on jo nähty 9 kiurua (Alauda arvensis), mikä sinänsä ei ole tavatonta, joskin niiden varsinaista kevätryntäyksen aikaa ovat maalis- ja huhtikuu.

valo auringon

ilta

plussakeli

Äkkiä tuli suoja ja kadut likaantuivat. Lauhtuminen toi muassaan sumun. Martin kirkon kellosta näki päiväseltään hädin tuskin tuntien menon. Iltaa myöten sumu tiivistyi ja alkoi sataa vettä. 

Lintujen kevätmuutto on alkanut. Utössa on nähty yhdeksän kottaraista. Niiden varsinainen kevätmuutto maahamme ajoittuu maalis-huhtikuulle. 

Suomessa kottaraiset ovat vähentyneet  maaseudun rakennemuutoksen myötä. Ennen ulkona laiduntavien lehmien ympärillä pörräsi sakeasti kottaraisten ruokaa. 

Australiassa kottaraisia ammutaan tuhoja tekevänä vieraslajina. Keski-Euroopassa niitä vihataan marjavarkaina. Muuttomatkoillaan monet kottaraiset päätyvät kulinaristien ruokalautaselle. 

Olen nähnyt Kuopiossa kottaraisen talvehtivan varisparvessa.

varovasti jäälle

Kaupunki suosittaa, ettei jäälle mentäisi, mutta jotkut sen kantavuutta varovasti kokeilevat. Olen vain kerran nähnyt kansainvaelluksen Aurajoen jäällä ja nyt sellaisen ehtii vielä nähdä, jos pakkaset eivät kohtapian kovasti hellitä.

joen yli

Pakkanen hyydytti Aurajoen, mutta jokilautan tilalle löytyi korvaava järjestelmä. Tarkkaavainen katsoja näkee alimmassa kuvassa motoristi Jarno Saarisen näköistervehdyksen. Keskimmäisen kuvan satametrinen parakki ei ole varsinainen jokirannan silmänilo. Rakennus voisi olla esimerkki virikenavetasta.

ruunari

Johan Ludvig Runeberg on paitsi torttu myös maamme eturivin ruotsinkielinen sotarunoilija ja Maamme-laulun sanoittaja. Maamme-laulun käytössä olevan tekstin on suomentanut Paavo Cajander ja Julius Krohnin johtama runoilijaryhmä. Runon suomennoksia on runsaasti, ehkä kolmisenkymmentä. 

Runon sävelsi Fredrik Pacius ja se sai ensiesityksensä ylioppilaiden Flooranpäivän juhlassa Helsingin likellä  Kumtähden kentällä 1848. Eräiden asiantuntijoiden mukaan sävellyksen juuret löytyvät saksalaisesta juomalaulusta (ns. Paavilaulu) ja puolalaisesta masurkasta. Sanotaan Paciuksen tehneen sävelmän parissa päivässä kevyellä kädellä. Oma lukunsa on, miksi laulusta sittemmin muodostui laahaava kansallishymni, jonka esittämistä on tosin hieman vikkelöity. 

Maamme-laulun suomenkielinen teksti ei ole sanatarkka käännös, vaan sitä on suomalaistettu fennomanian ihanteiden mukaisesti. Laululla ei ole lakiin perustuvaa virallista asemaa, mutta Matti Klinge on luonnehtinut laulun asemaa tapaoikeudelliseksi, pitäen sitä jopa lakisääteistä vahvempana. 

Kaikille kansallishymnimme ei enää kelpaa. Minustakin se on kliseinen ja uuvuttava. Vuonna 2014 tehtiin eduskunnalle kansalaisaloite Jean Sibeliuksen ja V. A. Koskenniemen Finlandia-hymnin valitsemiseksi kansallislauluksi, mutta riittävä kannatus puuttui.

pohjakosketus

Aurajoen vanhin kelluva puurakenteinen juottola, Esposito, sai eilen pohjakosketuksen jokirannan liejuun. Aluksessa ei ole moottoria. 

Ravintolalaiva on ollut erityisesti motoristien suosiossa, ehkä likeisessä Bargerinpuistossa sijaitsevan moottoripyöräilijä Jarno Saarisen muistomerkin takia. Monzassa tapahtuneessa rataonnettomuudessa tapaturmaisesti 20. toukokuuta 1973 kilparadalle menehtynyt Saarinen on alan harrastajien suuri idoli. Motoristit kokoontuvat kesäisin satapäisin joukoin Saarista kuvaavan näköispatsaan tienoille.

Oppoaminen tapahtui mukavasti omistajanvaihdoksen jälkeen. Vakuutuksetkin ovat kuulemma kunnossa. Rauha Espositon sielulle.