kunniapyhimykset

Turun Yliopistonmäellä pronssiin valettuina runoruhtinas J. L Runeberg, kirjailija E. Lönrot ja kansallinen herättäjä J. W. Snellman. Harry Kivijärven veistos.

arken

Turussa Åbo Akademi on toimitiloja rakentaessaan käyttänyt ansiokkaasti hyväkseen vanhoja teollisuuskiinteistöjä. Arken on humanistisen tiedekunnan käytössä oleva 13 rakennuksen kokonaisuus, jossa on opetustiloja, toimistoja, kirjasto ja maanalainen pysäköintihalli. Arkenin alkuperäiset, suojellut rakennukset, ovat vuosien 1850 ja 1930 väliltä. Niiden oheen on pystytetty uutta. Se osa kokonaisuudesta, mikä kadulta näkyy, on mielestäni ehyt.

pres. koiviston synnyinkoti

Iltakävelylläni ajauduin presidentti Mauno Koiviston synnyinkodin liepeille. Koti oli vaatimaton kolmenkymmenen neliömetrin hellahuone pitkän, usean perheen talon päädyssä. Huoneen jakoivat Juho-isä, Hymni-äiti, Mauno ja hänen kaksi vuotta vanhempi Joel-veljensä. Mukavuuksina talon asukkaille oli tarjolla sauna ja käymälä. 

 

Vuonna 1984 Turun kaupunginhallitus päätti, että osoitteessa Piispankatu 4 sijaitseva Mauno Koiviston synnyinkoti annetaan Turun yliopistolle käytettäväksi yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan hallinnassa olevana tutkijankammiona.  

nälkäiset

Nälkäinen varpuspesue odottaa äänekkäänä einettä rakennuksen tuuletusaukolla.

hyvää jussia

Suomessa juhannuksen ajankohta siirrettiin viikonloppuun vuonna 1955, jotta juhlapäivä ei rikkoisi eheää työviikkoa. Tuolloin vielä lauantaikin oli työpäivä. Juhannuksen juhlinta 24.6. on katolisen kirkon peruja. Paavinkirkko päätti juhannusjuhlan päivämäärän jo 400-luvulla määritellessään pakanajuhlalle kristillisen merkityksen Johannes Kastajan syntymäjuhlana hänen ikään kuin oletetun syntymäajankohtansa perusteella. Juhannusta juhlitaan tänään keskiviikkona 24.6. ainakin Virossa, Latviassa, Liettuassa, Islannissa, Norjassa ja Tanskassa. 

 

Kuvassa nessukukkia. 

kurjenpolvi

Carl von Linné on todennut, että metsästä ei löydy komeampaa kukkaa kuin metsäkurjenpolvi. Kasvin kukat ovat monenlaisten hyönteisten ravinnonlähteitä, kuten kuvastakin ilmenee. Nimi kurjenpolvi viittaa kasvin kurjennokkaa muistuttavaan lohkohedelmään. Retkeilykasviossa kurjenpolven hedelmää kuvataan: “Hedelmyksen kärkiosa kuivuessaan rullalle kääntyvä siemenen sinkolaite.”

polun varrelta

Keltaurjenmiekka tunnetaan vaakunaliljana.

käpy

Tulollaan oleva sembramännyn käpy on pähkinähakin herkkupakkaus.

ruusut kukkivat

Kahdessa ylimmässä kuvassa kukkii orjanruusu kirkon liepeillä ja alimmassa kuvassa lailla karkotettavaksi määrätty kurttulehtiruusu. Muinaistulokkaiden ei tarvitse karkotusta pelätä.

villa ville

Poikkesin Oripäässä sijaitsevassa Villa Villessä, edesmenneen kuvataiteilija Viljo Syrjämän ja hänen Kaisu-puolisonsa ateljeekodissa. Viljo Johannes (Ville) Syrjämä (1914 Paltamo – 1976 Oripää) oli taidemaalari, kuvanveistäjä ja graafikko, joka sai oppinsa Turun ja Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulussa. Hän avioitui Kaisu Heinisuon (1918 – 2008) kanssa. Vuodesta 1949 hän toimi Oripään seudun yhteiskoulun piirustuksenopettajana eläkkeelle jäämiseensä (1976) asti. Kaisu oli samassa koulussa musiikinopettajana. Heillä oli yksi lapsi, Mikko (1947–2007). 

 

Viljo Syrjämän 1950-luvun alussa rakentama talo on Oripään merkittävin kulttuurikohde. Villa Villen nimellä tunnettu rakennus oli taiteilijaperheen koti ja ateljee. Innoituksen talonsa rakentamiseen taiteilija sai Italian Firenzessä sijaitsevasta San Marcon luostaria esittävästä valokuvasta. Opintojensa päätteeksi hän sai stipendin jatkokoulutukseen Italiassa, mutta toisen maailmansodan syttyminen esti matkan. Talo on taiteilijan itsensä suunnittelema ja rakentama ja se mainitaan yleisesti hänen huomattavimmaksi taideteoksekseen. Enin osa rakennuksesta on hänen käsityötään ulkoseinien tiiliä myöten. Yläkerran liuskekiviseinä näyttää aidolta, vaikka on ladottu laudanpätkistä. 

 

Kansakunnan kaapin päällä ei ole tungokseen asti kuvataiteilijoita ja myös Viljo Syrjämäkin on jäänyt provinsiaaliseksi mestariksi. Hän maalasi mieluiten maisemia ja kukka-asetelmia ja muotokuvia perheenjäsenistään, omakuviakin. Esille asetettujen töiden ripustus on sekava eikä niistä ilmene minkäänlaista kehityslinjaa, jos ei ota huomioon hänen 15-vuotiaana maalaamaansa Jeesus-kuvaa. Kubismia hänen mainitaan kokeilleen ja todenneen, ettei se hänelle sovi. Maalaustelineen taulu pohjautuu Aleksis Kiven näytelmään Kihlaus ja on päässyt joskus toiselle palkintosijalle näytelmään perustuvassa kuvataidekilpailussa. Taidokas puunveistäjä hän oli myös. Grafiikanlehtiä ei ollut esillä. Pihapiiristä löytyy pari leikkimielistä betonista ja romusta tehtyä veistosta, kuten ”Kolme sulotarta”. 

 

Viljo Syrjämä osallistui Turun taiteilijaseuran yhteisnäyttelyihin 1940-luvulta lähtien. Hänellä oli kaksi yksityisnäyttelyä Turun taidemuseossa 1950-luvulla. Hänen töitään on ainakin Turun taidemuseon, Ars Nova-museon sekä Loimaan taidemuseon kokoelmissa. Villa Villeen häneltä jäi kymmeniä kehystämättömiä maalauksia. Itse hän teki taulujensa kehyksetkin.Oripään hautausmaan sankaripatsas on hänen suunnittelemansa. 

 

Ateljeekodin omistaa Oripään kunta.