torstai 1. kesäkuuta 2023
sunnuntai 28. toukokuuta 2023
kirkko pyhälle jaakobille
Oheisissa kuvissa olen 1926-28 rakennetun Pyhän Jaakobin kirkon hautausmaalla ja sen vierillä Paimiossa. Kirkkorakennus on järjestyksessään kolmas. Ensimmäinen lahosi ja toinen paloi. Nykyinen kirkko on arkkitehti Lars Sonckin piirtämä. Paloista säästynyt kellotapuli siirrettiin uuden kirkon vierelle.
Savipeltojen ympäröimä hautausmaa on hienoa hiekkaa, mikä on antanut aihetta päätellä, että kirkkomaan alue olisi toiminut aikoinaan laivojen painolastina olleiden hiekkasäkkien tyhjennyspaikkana. Tuolloin meri ulottui ylitse alimmassa kuvassa levittäytyvän viljelyaukean.
Hautuumaalla seisoo rapattu, keltaiseksi maalattu pyöreä mausoleumi, jonka ministerivaltiosihteeri Robert Henrik Rehbinder rakennutti 1824 isälleen Reinhold Johan Rehbinderille, jolla oli merkittävä asema varhaisten kirkkorakennusten historiassa.
Sukuhaudan rautaovessa on luodinreikä. Epäperäisen tarinan mukaan se olisi syntynyt muutaman paikkakuntalaisen murtautuessa ryöstämään Rehbinderin sormesta timanttikoristeista kultasormusta.
Pyhän Jaakobin kirkko ei ole Paimion seurakunnan omistuksessa; rakennuksesta huolehtii yksityinen seurakuntayhdistys.
(Blogikirjoituksessani elokuulta 2019 on sisäkuvia rakennuksesta.)
valoa kirkon varjossa
Angelniemen 1772 rakennettu kirkko sijaitsee Kemiön saarella korkealla kalliolla meren äärellä. Angelniemi oli itsenäisenä seurakuntana vuodet 1916-1966, minkä jälkeen se liitettiin takaisin osaksi emäpitäjäänsä Halikkoa. Kirkossa pidetään jumalanpalveluksia kesäisin kahdesti kuukaudessa ja talvisin suurina kirkkopyhinä. Angelniemi, joka nykyisin kuuluu Saloon, sijaitsee kahden puolen merenlahtea, jota liikennöi Kokkilan lossi. Kirkko on ylhäisessä yksinäisyydessään Kemiön saaren puolella.
Keskimmäisessä kuvassa on muinoin haudattujen muistomerkkejä. Kirkko käyttää vanhentuneet haudat uudelleen, jollei se katso niillä olevan kulttuurista tai muuta arvoa. Luterilainen kirkko ei usko ruumiin ylösnousemukseen, vaikka uskontunnustuksessaan toisin väittää. Ylösnousemus ymmärretään nykyisin sielulliseksi, mitä se tarkoittaneekaan.
Kirkkorakennuksen kupeella kukoistava yksinäinen orvokki on tämän postauksen loppukevennys.
lähipuoti
Tämä ei ole mainos. Kemiönsaaressa on pieni pysähtymään houkutteleva tienvarsipuoti monenlaisine makeine hilloherkkuineen ja ruokatarvikkeineen. Ostin sieltä vanhaan tapaan muutamia tuotteita, vaikka hinnat eivät houkutelleetkaan. Tomaattikilo maksoi 4,50, kasvihuoneen naperoperunat 7,50 ja Kyheröisen kananuorikkojen munat 3,00 kymmenen kappaletta. Suoramyynti tilalta fiilinkihintoineen ei kilpaile markettihintojen kanssa. Tässä puodissa halutaan luottaa asiakkaan rehellisyyteen, sillä kaupanteko on mahdollista ilman myyjääkin.
perjantai 26. toukokuuta 2023
torstai 25. toukokuuta 2023
tuomi on virran reunalla
Virta on Aurajokea. Etualalla on palstaviljelmiä. Alakouluikäisenä mietin, mikä on tuomionvirta, josta laulussa kerrotaan. (Tuomi on virran reunalla, / jonka juurella minä itkin, / vieraille maille kultani lähti / ja jätti mun tänne yksin.)
sunnuntai 21. toukokuuta 2023
maanantai 15. toukokuuta 2023
sunnuntai 14. toukokuuta 2023
vähävirtainen
Liedon Nautelankoski eli Kukkarkoski on Aurajoen pisin koski, noin 20 kilometrin päässä Turusta. Koskiosuudella on pituutta n. 800 m ja pudotuskorkeutta n.17 m. Veden voimalla on jauhettu viljaa ja luita, tehty päreitä, sahattu lautoja ja tuotettu sähköä. Myllyn toiminta lopetettiin 1968, mutta laitos saatettiin uudelleen toimivaksi. Varhaisin merkintä myllystä on 1400-luvun alkupuolelta. Nykyinen rakennus on vuodelta 1806.
Alimmassa kuvassa mies istuu ylemmässä kuvassa näkyvällä kalliolla vuoden 1898 jäidenlähdön aikaan. Vastapäisellä rannalla on kivistä muurattu myllyrakennus. (Kuvan omistaa Nautelan museo.)
lauantai 13. toukokuuta 2023
torstai 11. toukokuuta 2023
keskiviikko 10. toukokuuta 2023
tiistai 9. toukokuuta 2023
maanantai 8. toukokuuta 2023
torstai 4. toukokuuta 2023
kirsikankukat
Vaikka eläisin
sata vuotta, maailma
olisi sama,
kirsikankukat, lumi
valkoinen, kuu pyöreä.
(Teiryü / Tuomas Anhava)
keskiviikko 3. toukokuuta 2023
pyhän ristin kappeli
Turun hautausmaalla on kaksi arkkitehtonisesti merkittävää rakennusta. Toinen on Erik Bryggmanin Ylösnousemuskappeli ja toinen oheisissa kuvissa Pekka Pitkäsen betonibrutalismia edustava minimalistinen Pyhän Ristin kappeli, kolmen erillisen siunauskappelin yhdistelmä, joka valmistui vuonna 1967. Rakennuksen ikkunaseinästä heijastuu kappelin etualan näkymä.
sunnuntai 30. huhtikuuta 2023
vasaralinna oy
Turussa, Vasaramäen kaupunginosassa sijaitsevalla hautausmaalla, on arkkitehti Erik Bryggmanin suunnittelema, kansainvälistäkin huomiota saanut Ylösnousemuskappeli, jota tapaan käydä ajoittain tervehtimässä, mutta ei siitä enempää. Vuonna 1955 poistunut Bryggman oli varhainen funktionalismin edustaja suomalaisessa arkkitehtuurissa.
Melko lähellä hautausmaata, niin ikään Vasaramäen kaupunginosassa, sijaitsee eräs edustava näyte hänen käsialastaan, asuinkäyttöön palautettu seurakuntatalo, alun perin Turun arkkihiippakunnan piispan asunnoksi tarkoitettu. Rakennuksessa on ollut myös kirkoksi vihitty sakraalitila. Ulkoasultaan lähes alkuperäisenä säilynyt talo on yksi monista Turussa sijaitsevista Erik Bryggmanin rakennustaiteen helmistä. Pihalla kasvavan koivun poistaisin, mutta koska tutkimusten mukaan puukin on mielellinen, niin voisihan se jäädä mäntyä halaamaan.