post pluviam

vain tuoksu puuttuu

2332 kalm

Kuvissa oleva pihapiiri liittyy Pehr (Pietari) Kalmin henkilöhistoriaan, sillä tälle paikalle, nyk. Turun Hirvensalossa sijaitsevalle Sipsalon tilalle, Ångermanlandissa 1716 syntynyt ja Turussa 1779 kuollut Pietari Kalm perusti ulkomailta, lähinnä Amerikasta, tuomiensa kasvien siemenistä koepuutarhan 1752. Puutarhaa ei tietenkään enää ole ja rakennuskannassakin on tapahtunut muutoksia, mutta muisto elää. 

Kalmin toinen merkittävä koetila sijaitsi Turussa Aurajoen rannalla nykyisen Sibelius-museon paikalla. Piikkiön ja Maarian seurakuntien kirkkoherrana hän julisti myös puutarhanhoidollista ilosanomaa. Jotain näkyvääkin hänen kokeiluistaan jäi, ainakin orapihlaja, villiviini ja tuoksuvatukka. Osa Kalmin hankkimista kasvinäytteistä tuhoutui Turun palossa 1827, osa on Lontoossa ja loput Uppsalassa.

Siementen lisäksi Kalm toi Amerikasta kaksi pussirottaa, joista toinen kuoli kuljetuksessa Atlantilla ja toinen mahdollisesti liikalihavuuteen Turussa. Kalm olisi halunnut lahjoittaa opossuminsa Carl von Linnélle, joka ei kuitenkaan halunnut sitä, sillä hänellä oli jo amerikkalainen pesukarhu.

Turun Akatemiaan perustettiin Kalmille luonnonhistorian ja talousopin oppituoli lakkauttamalla runouden oppituoli, vaikkei hänellä ollut yliopistollista loppututkintoa. Lisäksi hän toimi useita jaksoja Akatemian rehtorina. Hän oli myös Ruotsin tiedeakatemian jäsen ja lukuisten huomionosoitusten kohde. Tähtitieteilijä Liisi Oterman vuonna 1940 löytämä pikkuplaneetta 2332 Kalm on nimetty Pehr Kalmin mukaan.

nälkäiset

Pesäpoikaset kiljuvat nälkäänsä ja ovat kasvaneet sitten viime sunnuntain niin paljon, että emolinnut ruokkivat jälkikasvuaan pesäkolon suulta.

tikanpesä

Käpytikoilla sujuvat pesintähommat reippaasti. Joka kevät pariskunta hakkaa uuden pesäkolon runsaassa viikossa, mieluusti haapaan, koska se on pehmeää, mutta muukin puu käy. Tässä tapauksessa pesä koverrettiin lahoon tammeen. Siinä ei kauan nokka kopissut. Ja eipä aikaakaan, kun pesässä oli tarpeellinen määrä munia, joita molemmat emot vuorotellen hautoivat kymmenkunta vuorokautta. Nyt pesästä kuuluu kiivasta kerjuukilkatusta. Emot ruokkivat pesäpoikasiaan, jotka noin kahdenkymmenen vuorokauden ikäisinä lentävät pesästä..

varjot

kurjet

Krottilanlahden ruovikon liepeille asettunut kurkipari näyttää muutaman vuoden seurustelun jälkeen tulleen pesimäikään, koska läheisillä pelloilla tepastelee vain yksi kurki, josta ei tiedä, onko se ”Erkki” vai ”Kirsti”, sillä kurjet hautovat vuorovälein ja ovat kovasti toistensa näköisiä. Ne alkavat pesiä vasta 4-6-vuotiaina ja ovat pari- ja paikkauskollisia.

metsän puut

 vihertymistään vihertyvät

pihapuu

Koristeomenapuu

tuomi kukkii

Tuomi kukkii ja kielokin kohta. Soreahiirenporras on kosmopoliitti, jota tavataan Pohjois-Afrikassa asti, mutta ei esimerkiksi Ukrainan ja Venäjän kaakkoisilla aroalueilla. Pohjois-Lapissa tavataan tunturihiirenporrasta. Rupistunut voikukka halusi väkisin kuvaan,

viherjäisel laattialla

Tätä kaunista metsäaukeaa hoidetaan kauriiden turmioksi. Aukean yhdelle laidalle on pystytetty nuolukivi, jonka juurelle tuodaan metsästyskauden aikana milloin mitäkin eläimille mieluista syötävää, esimerkiksi omenia. Kauriin ilmaannuttua paikalle sen kohtalonhetki koittaa, kun aukean vastapäisellä laidalla väijyvä metsästäjä lähettää luodin matkaan. Ruissalossa on Suomen tihein kauriskanta, jota jatkuvasti harvennetaan luonnonsuojelullisista syistä.

tuomilude

Värikäs tuomilude paistattelee päivää lahokannolla. Otus elelee lehtipuilla. Etenkin leppä, tuomi ja pihlaja ovat sen ravintokasveja, joista se imee kasvinestettä.

kotikololla

 Ei suvainnut katsoa kameraan.

kukitusta

Koivun lehdentulo ja kukkiminen tapahtuvat samanaikaisesti. Koivukuja jo vihertää. Leppä on kukkinut. Norkot ovat tehtävänsä tehneet. Esiin puhkeavat lehdet ovat erityisen koristeellisia. Valkovuokot kaunistavat yhä metsää laajoina mattoina. Käenkaali (ketunleipä, revonrieska, jäniksenkaali) on löytänyt erikoisen kasvupaikan. Pellolla kurki kuljeksii jotain löytääkseen.

taas on

tulppaaneita tulvillaan

vasa

 Kauriit ovat tulleet einehtimään vihertyville pelloille.

samassa mullassa

Kuvassa vallitsevina ovat vielä kukkanuppuiset mukulaleinikit, joita aikoinaan istutettiin porvareiden ja pappiloiden pihoihin siinä määrin, että niistä muodostui säätyläiskotien tunnus. Nyt niitä esiintyy karkulaisina monin paikoin. Mukulaleinikin mukuloita on käytetty peräpukamien hoitoon. 

Valkovuokko on perinteinen äitienpäiväkukka. Äitienpäivä on tänä vuonna 11.5. Täällä etelän lämmössä varhain kukintansa aloittaneet valkovuokot ovat kylmien säiden johdosta venyttäneet kukintaansa, mutta saattavat jo nuutua äitienpäiväksi. Kansanlääkinnässä murskattua tuoretta valkovuokkoa on käytetty reumaattisten vaivojen ja nivelsäryn hoitoon. Valkovuokon luontainen levinneisyysalue asettuu salpausselkien eteläpuolelle, mutta kasvia tavataan Lapissa asti. Iisalmen Pörsänmäellä on Pohjois-Savon laajin valkovuokkoesiintymä, joka saattaa olla yhtä juurakkoa.

rimppakinttu ja kyhmyrit

Hartaasti odotettu kurkipari on palannut kosteikolleen. Yleensä on niin, että jos alkukesästä näkee yksittäisen kuljeksivan kurjen, on se merkki pesinnästä, mutta jos kurkipari kuljeksii yhdessä, on pesintä epäonnistunut tai pari on liian nuori pesimään. Emot hautovat vuorotellen noin kuukauden. En osaa sanoa, onko kuvassa Kirsti vai Erkki. Viime keväänä pari ei pesää laatinut, mutta ehkä tulevana suvena on pesueen aika. Ruissalon Krottilanlahden ruovikko on kyhmyjoutsenten tavanomainen pesimäpaikka. 

polun kuljin

Kun luonnonsuojelualue loppuu ottaa ihmiskäsi vallan. Erityisen kiinnostava kuvissa on valtava tammenkanto, jonka sisään esimerkiksi hätäinen miesoletettu mahtuu hyvin asioimaan.