voi konsuleita vallannoppasilla

Helsingin Sanomien Turkua koskevassa uutistekstissä oli kirjoitus Turun Kakskerran saaressa Brinkhallin kartanon mailla sijaitsevasta Venäjän (ent. Neuvostoliiton) Turun konsulaatin virkistysmajasta. Jutussa mainittiin majalle vievällä tiellä oleva vahva, koristeltu rautaportti, mutta todellisuudessa se on parhaat päivänsä nähnyt valkoiseksi maalattu puuveräjä. Kirjoituksessa kerrottiin myös lukuisista kieltotauluista, joita portista mentyä on tasan yksi ilmoittamassa yksityisalueesta. Nämä tarkennuksina juttuun. Ylinnä kuva "vahvasta rautaportista", jota kautta kuljetaan alueen muihinkin merenrantamökkeihin.

Kannanottona Ukrainan-sotaan Turun kaupunki haluaa poistaa Venäjän konsulaatille myöntämänsä etuudet, kuten veronmaksajien varoilla toteutetun mökkeilyn. Vuodesta 1974 kuvan mökki on ollut Venäjän Turun-pääkonsulaatin yksityiskäytössä  Suomen ja Neuvostoliiton välisen Leningradin ja Turun pääkonsulaatteja koskevan valtiosopimuksen nojalla. Ulkoministeriön kiinteistöosasto yrittää  selvittää mahdollisuutta irtautua laillisesti mökkisopimuksesta.

Kaupunki on maksanut konsulaatin hallinnassa olevasta 7000 neliön alueesta Brinkhallin kartanolle vuosivuokraa, joka nykyisin on 10 000 euroa.  Mökki lakanoineen on saatu lahjaksi edesmenneeltä rakennusurakoitsija Armas Puolimatkalta.

Mökkitien varrella on idyllinen, aikansa palvellut uimahuone.

hetkeä ennen

Ukrainan-sodan aiheuttaman hälyn johdosta Turun kaupunki on poistamasssa Puolalanmäeltä Leningradin 1977 kaupungille lahjoittaman Leninin pronssipään ja siihen liittyneen laatan, jossa kerrotaan kansanjohtajan käyneen taustalla olevassa talossa paetessaan 1907 tsaarin Venäjältä. 

Viha Putinia ja hänen sotaansa Ukrainaa vastaan on oikeutettua ja välttämätöntä, mutta historiallisesti täytyy muistaa, että Suomikin kuului suuriruhtinaskuntana tsaarin Venäjään Leninin piileskellessä Turussa, joten hänellä ei ole osaa eikä arpaa vuonna 1952 syntyneen Putinin sodissa. 

Patsas on nökättänyt taidemuseon kupeessa 45 vuotta Suomea alistaneen poliittisen orjasopimuksen (YYA) muistomerkkinä. 

Oheinen kuva on otettu hetkeä ennen patsaan pään paketoimista. Lokki on antanut teokselle viimeisen voitelun. 

Samaan aikaan toisaalla: kuvassa vahojen tansseihin valmistautuvia nuoria Turun taidemuseon edessä.

tuuli autio

Kuvataiteilija Tuuli Aution näyttelytyöt Turun ekumeneenisessa taidekappelissa on veistetty puusta ja koostettu rukkasista. Puuveistokset ja -reliefit selittyvät olemuksellaan. Rukkasteokset ja ylipäätään koko näyttelykokonaisuus on saanut esitteessä tuekseen symboli-ilmaisuja runsaasti sisältävän, selittäväksi tarkoitetun tekstin.  Pienimuotoisen näyttelyn esillepano on harmonisen väljä ja kappelin tilaan hyvin asettuva, joskin puiset reliefit kaipaisivat näkyvyyttä enemmän kuin mitä seinään nojaileminen suo. Mutta hyvä näinkin. Suosittelen, jos kohdalle sattuu.

Päivä pakkasetkin voittaa

Talvi sinnittelee vielä paikoin pienen matkan päässä Turun ydinkeskustasta. Kuvat ovat parin päivän takaisia. Lepän ja pähkinäpensaan kukinnat ovat kohta ohi. Nokkos- ja sitruunaperhosia lentelee tiuhaan ja pihalinnut konsertoivat.

siniset

Sinivuokko on kevään varhainen kukkija, mutta saattaa kukkia suotuisissa oloissa vaikka tammikuussa. Niiden keräämistä ei kannata voimaperäisesti harrastaa, sillä sinivuokko ei leviä juurakosta, kuten esimerkiksi valkovuokko, vaan sukua jatkaakseen sen täytyy tuottaa siemeniä, pieniä muurahaislevitteisiä pähkylöitä.

muisto

Vainajan muistaminen pääsiäisenä käy näinkin, vaikka hautapaikan haltijuus olisi päättynyt, jos hautakivi jostain löytyy. Seurakunnilla on mahdollisuus menetellä haltuunsa jääneillä muistokivillä parhaaksi katsomallaan tavalla.

hautakappeli

Pääsiäinen on ortodoksien merkittävin hengellinen juhla. Ehkä juuri pääsiäinen oli innostanut ykkösteeveen valitsemaan päiväelokuvaksi Veikko Huovisen Lampaansyöjät-romaaniin perustuvan retostelun.

Kuvassa olevan Turun ortodoksisen hautausmaan kappeli valmistui v. 1881  Kuvschinovin kauppiassuvun hautakappeliksi. Osa suvun jäsenistä on haudattu sen alle, osa edemmäksi sukuhautaan. Nykyisin seurakunnan omistuksessa olevaan pieneen kappeliin voi ottaa kerralla vain 15 aikuista.

sesonkituote

Pääsiäisliljaksikin sanottu Suomessa yleinen keltanarsissi on myrkyllinen, jota myyrät ja hiiret kaihtavat, toisin kuin herkkunaan pitäviä krookuksia.

väriä päivään

Päätin välipäivän ratoksi käydä kuvaamassa krookuksia, mutta jokin otus oli pistänyt ne poskeensa. Löysin sentään vähän väriä päivään.

kolme tornia

Turun kaupunkikuvaa hallitsee Vartiovuorella kohoava 1819 valmistunut Carl Ludvig Engelin suunnittelema tähtitorni, jossa observatoriotoiminta päättyi jo 1836, sillä vuoden 1827 tapahtuneen Turun palon jälkeen yliopisto siirrettiin Helsinkiin. Nykyään rakennus on Åbo Akademin säätiön omistuksessa. 

Säätiö omistaa myös Tähtitornin viereiseen kallioon 1903 louhitun uusiokäytössä olevan vesisäiliön ja sen näkyvänä osana olevan pramean huoltorakennuksen, "Delfiinipaviljongin", joka on saanut nimensä rakennuksen kulmissa olevista delfiinejä esittävistä vedenheittimistä. Rakennuksen suunnittelijasta ei ole tietoa. 

Tähtitornin alapuolelta kurottuu Turun tuomiokirkko, joka vuoden 1827 palossa tuhoutui lähes täysin. Tornin huippu on Carl Ludvig Engelin käsialaa. Kirkon vieressä seisoo Mikael Agricolaa esittävä patsas. Koska Agricolasta ei ole minkäänlaista aikalaiskuvaa, keksi taiteilija Oskari Jauhiainen ikuistaa veistokseen omat kasvonpiirteensä.

sotaa vastaan

Turussa Vartiovuorella sijaitsevan Venäjän konsulaatin edessä esitettiin esineistä ja ihmisistä koostettu tunnepitoinen installaatio, jolla vastustettiin Venäjän sotaa Ukrainaa vastaan. Ihmisiä makasi puistokujalla kädet sidottuina ja maahan oli levitetty lasten leluja ja kenkiä. Esillepano oli siivoton, mutta sitähän sotakin on.

muraali

taas on tullut talvi raikas

etsivä