Kakskerran kirkko

Kakskerran kirkkomaa on rauhallinen levähdyspaikka elävillekin.

Vuosina 1765-1769 Brinkhallin maalle rakennettu kirkkorakennus ei ole keskiaikainen, mutta keskiaikaiseen tapaan rakennettu ja yksi harvoista maahamme 1700-luvulla rakennetuista kivikirkoista. Jonakin päivänä käyn paremmalla ajalla tutustumassa Eerik Bryggmanin suunnitelmien mukaan 1940 peruskorjattuun kirkkosaliin.

Kakskerta on ollut itsenäinen kunta, mutta kuuluu nykyisin Turkuun.

rosa rugosa f. alba

Maahanmuutto-ongelma on tullut tästäkin tulokaslajista, kurttulehtiruususta, jonka kasvatus on kiellettyä Suomessa 1.6.2022 alkaen.

lieto kko

Apostoli Pietarille omistettu Liedon keskiaikainen harmaakivikirkko Aurajokeen viettävällä kunnaalla on rakennettu 1470–80. Kirkon itäpään kuusikulmainen tiilipintainen kasvannainen, jossa sijaitsee kuori, on vuodelta 1902. Kellotapuli on vuodelta 1766.

Kirkkosalin keskiaikaista olemusta on vähennetty uusgoottilaisella tyylittelyllä. Kirkosta puuttuvat keskiaikaiset kalkkimaalaukset kymmenkuntaa punavärillä tehtyä vihkiristiä ja muuatta samalla värillä tehtyä koristekatkelmaa lukuun ottamatta. 

Kirkossa on ollut huomattava määrä puuveistoksia, joista suurinta osaa säilytetään Turun linnassa. Vanhimmat, paavillisina kirkon vintille vuosisadoiksi hylätyt veistokset, ovat 1300-luvun alulta. 

Kirkon keskiaikaisuudesta kertoo parhaiten Calvario- eli pääkallonpaikkaryhmä, jonka veistokset ovat Suomessa tehtyjä. Tammesta veistetyn Jeesuksen vasemmalla puolella on sureva Neitsyt Maria ja oikealla opetuslapsi Johannes tai Pyhä Fransiskus.

Kirkon alttaritaulu, Jeesus ja langennut nainen, on Eero Järnefeltin vuonna 1908 maalaama. Nykyistä alttaritaulua edelsi Littoisten kirkossa oleva signeeraamaton taulu, joka valmistui todennäköisesti syksyllä 1827.

Ehtoollisen asettamista kuvaavaa öljymaalausta arvellaan Herman Granbohmin työksi.

Kaksiosainen öljymaalaus ristiinnaulituista ja Jeesuksen ylösnousemuksesta on lahjoitus vuodelta 1696.

Pylvään takaa pilkistävä kirkkolaiva on vuodelta 1712.

Vaaleansininen kaappikello kuorissa on ostettu vuonna 1787.

Rippikello on säilynyt keskiajalta, mutta kellokaappi on uudelta ajalta. Kellolla kutsuttiin ihmisiä ripittäytymään ennen ehtoollista. Katolisen kirkon opetuksessa ehtoollisleipä ja -viini muuttuvat Kristuksen ruumiiksi ja vereksi.

Oikeastaan huomiotaherättävintä kirkkosalissa on perinteisen saarnastuolin puuttuminen, mikä sinänsä ei ole merkillistä, jos tietää, että sillä saarnastuolit tulivat maamme keskiaikaisiin kirkkoihin vasta luterilaisuuden mukana.

Kellotapulissa on kolme kirkonkelloa, joista eräässä on teksti, latinasta suomennettuna:

"Tämän kellon valoi Paul Björkström Turussa vuonna 1795, kun Liedon kirkkoherrana oli logiikan ja metafysiikan kuninkaallinen ja vakinainen professori, herra maisteri Olof Schalberg, ja kun kappalaisena ja kirkonisännöitsijänä toimi herra maisteri Joakim Johaninpoika Johnsson.
Ei se ylistä Jumalaa, joka huutaa, vaan se, joka rakastaa."

(Suom. Reijo Pitkäranta)

kukkavaahto

Valtoimenaan kukkivat pihlajat enteilevät runsasmarjaista syksyä.

pappila

Kuvassa Palvan saarella sijaitsevan Velkuan kirkon entisen pappilan pihapiiriä. Pappila se on entinenkin pappila.

enkelparven tie brändö kko

Brändön Pyhälle Jaakobille omistettu kirkko Ahvenanmaan maakunnassa rakennettiin 1740-luvun lopulla ja siirrettiin nykyiselle paikalleen 1893. Aleksandra Frosterus-Ståltin 1881 maalaama taulu kuvaa Jeesuksen taivaaseenastumista. Kirkkosalin alttaripäädyssä on myöhäiskeskiaikainen alttarikaappi 1400-luvulta.
 

kumlingen kirkko

Viime vuoden kirkkokuvauksistani jäi parhaiten mieleeni keväinen käyntini Ahvenanmaan pienessä Kumlingen 1510 rakennetussa, Pyhälle Annalle omistetussa kirkossa.   Kirkon keskiaikaiseen esineistöön kuuluvat alttarikaappi 1250-luvulta sekä 1400-luvun triumfikrusifiksi ja madonnaveistos. Kirkossa säilytetään myös keskiaikaisen kastemaljan osaa. Vuodelta 1870 oleva R.W. Ekmanin alttaritaulu Ehtoollinen on siirretty sakaristoon.  Osa kirkkosalin maalauksista kalkittiin peittoon 1700-luvulla, mutta palautettiin nähtäville niiltä osin kuin pystyttiin ja konservoitiin peruskorjauksen yhteydessä 1961. Valitettavasti innokkaat seinänpesijät pesivät kokonaan pois laajan osan kuvista ennen kuin museovirasto ehti hätiin.  Suomen sodan aikana (1808-1809) kirkkosalia turmeli nuotiosavuineen temppeliin majoittunut venäläinen sotaväki, nyt saliin sopimattomat urut. 

kukkiva kumpu

Palva

katse kantaa

Brändö

puattipoukama

Brändö

retkipaikka kuusisto kko

Avaran viljelymaiseman keskellä kohoavalla kunnaalla seisovan Kuusiston saaren 1700-luvun lopulla rakennetun pienen punaisen puukirkon kirkkomaa on eräs mieluisista kevään ja kesän retkikohteistani kaivatessani vaitonaista seuraa. Kirkon erikoisuus on pilarimaalauksilla koristellut tapetit, joista osaa säilytetään Kansallismuseossa.

kultasydän pieni

kevät kukittaa

oma kotitalo

rauniot

Kuusiston katolisen kirkon piispanlinnan mahtavat rauniot Kuusiston saarella Turun kyljessä on ehkä maamme merkittävin raunionähtävyys.

1300-luvun alulla alkunsa saanut linna tuhoutui uskonnollisen reformaation myllerryksessä, kun se 1528 Kustaa Vaasan käskystä purettiin.

Loistonsa päivinä linna toimi sotaväen ja kanuunoiden turvaamana merkittävää maallista valtaa käyttävien piispojen asuntona ja tukikohtana.

Linnan raunioista on saatu rakennustarpeita monenlaisiin tarkoituksiin aina Ahvenanmaata myöten, mutta tänään se on museoviraston suojelema turisti- ja tutkimuskohde. Linnasta on jäljellä vain pohjakerros. Aikoinaan rakenuksessa oli mm. kymmenmetrinen tykkitorni.

Arvid Kurki oli linnan viimeinen katolinen valtias, joka tanskalaisten hyökätessä linnaan 1522 pakeni meritse Ruotsiin ja hukkui seurueineen laivan haaksirikkouduttua Öregrundin lähellä.

Kuvissa raunioiden lisäksi Piikkiönlahden rantaa ja vielä suljettuna turistiryntäystä odottava kesäkioski.

Piispanlinna sijaitsi aikoinaan omalla saarellaan, jonka se maan kohoamisessa menetti.