perjantai 31. toukokuuta 2019

lieto kko

Apostoli Pietarille omistettu Liedon keskiaikainen harmaakivikirkko Aurajokeen viettävällä kunnaalla on rakennettu 1470–80. Kirkon itäpään kuusikulmainen tiilipintainen kasvannainen, jossa sijaitsee kuori, on vuodelta 1902. Kellotapuli on vuodelta 1766.

Kirkkosalin keskiaikaista olemusta on vähennetty uusgoottilaisella tyylittelyllä. Kirkosta puuttuvat keskiaikaiset kalkkimaalaukset kymmenkuntaa punavärillä tehtyä vihkiristiä ja muuatta samalla värillä tehtyä koristekatkelmaa lukuun ottamatta. 

Kirkossa on ollut huomattava määrä puuveistoksia, joista suurinta osaa säilytetään Turun linnassa. Vanhimmat, paavillisina kirkon vintille vuosisadoiksi hylätyt veistokset, ovat 1300-luvun alulta. 

Kirkon keskiaikaisuudesta kertoo parhaiten Calvario- eli pääkallonpaikkaryhmä, jonka veistokset ovat Suomessa tehtyjä. Tammesta veistetyn Jeesuksen vasemmalla puolella on sureva Neitsyt Maria ja oikealla opetuslapsi Johannes tai Pyhä Fransiskus.
Kirkon alttaritaulu, Jeesus ja langennut nainen, on Eero Järnefeltin vuonna 1908 maalaama. Nykyistä alttaritaulua edelsi Littoisten kirkossa oleva signeeraamaton taulu, joka valmistui todennäköisesti syksyllä 1827.

Ehtoollisen asettamista kuvaavaa öljymaalausta arvellaan Herman Granbohmin työksi.
Kaksiosainen öljymaalaus ristiinnaulituista ja Jeesuksen ylösnousemuksesta on lahjoitus vuodelta 1696.
Pylvään takaa pilkistävä kirkkolaiva on vuodelta 1712.
Vaaleansininen kaappikello kuorissa on ostettu vuonna 1787.
Rippikello on säilynyt keskiajalta, mutta kellokaappi on uudelta ajalta. Kellolla kutsuttiin ihmisiä ripittäytymään ennen ehtoollista. Katolisen kirkon opetuksessa ehtoollisleipä ja -viini muuttuvat Kristuksen ruumiiksi ja vereksi.

Oikeastaan huomiotaherättävintä kirkkosalissa on perinteisen saarnastuolin puuttuminen, mikä sinänsä ei ole merkillistä, jos tietää, että sillä saarnastuolit tulivat maamme keskiaikaisiin kirkkoihin vasta luterilaisuuden mukana.

Kellotapulissa on kolme kirkonkelloa, joista eräässä on teksti, latinasta suomennettuna:

"Tämän kellon valoi Paul Björkström Turussa vuonna 1795, kun Liedon kirkkoherrana oli logiikan ja metafysiikan kuninkaallinen ja vakinainen professori, herra maisteri Olof Schalberg, ja kun kappalaisena ja kirkonisännöitsijänä toimi herra maisteri Joakim Johaninpoika Johnsson.
Ei se ylistä Jumalaa, joka huutaa, vaan se, joka rakastaa."

(Suom. Reijo Pitkäranta)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti