välipäivä

Välipäivä sadepäivien lomassa. Kakskerran kirkko rakennettiin harmaakivestä keskiaikaiseen tapaan vuosina 1765-1769.

paattipoukama

koronalinko

voitonlippu

alkaen vuodesta 1992

kap pas kak kaa

Turkulaista kesäteatteria. Lavasteista tunnistan förin, tuomiokirkon, konserttitalosuunnitelman ja funikulaarin, mutta mikä on tuo vasemmassa reunassa oleva.

aurinkoiset

 Tästähän on tulla kukkablogi, mutta aurinkoisen päivän aurinkoiset kukat piti kuvata pyörätien varrelta.

käenkaali

Lapsuudessani ja myöhemminkin olen nimennyt käenkaalin ketunleiväksi. Kasvi tunnetaan myös revonrieskana. Suomessa käenkaali kukkii touko-kesäkuussa käenkukunnan aikaan. Käki ei syö käenkaalia, vaan hyönteisiä ja erityisesti karvaisia perhostoukkia. Vaikka kettu on kaikkiruokainen, ei revonrieska taida kuulua sen ruokapöytään. Klikkaa kuvaa nähdäksesi kukkien sisään.

vaahterat

Täällä missä asun ovat kirsikkapuut kohta pudottaneet kukkansa. Vaahterat ovat juuri nyt kukkeimmillaan, mutta niidenkään kukoistus ei kauan kestä. 

Runoilija Paavo Haavikko kirjoitti, että kun vaahterat varistavat kukkansa, on kesä ohi.

tammet

Ruissalon tammimetsiköissä on puita monenlaiseen makuun. Ruokaa riittää linnuille ja öttiäisille.

suuri postitie

Suuri postitie on keskiajalla kehittynyt ja 1630-luvulla Suomen ensimmäisenä postitienä avattu Tukholmasta Turkuun johtava historiallinen tieyhteys.

Tukholmasta lähtevän Suuren postitien reitti kulkee Suomen puolella Kustavin Etelä-Vartsalan kylän rannasta kohti Taivassaloa ja sieltä 110 kilometrin matkan Turkuun Vehmaan, Mynämäen, Maskun ja Raision keskiaikaisten kirkkojen kautta. 

Oheisissa kuvissa ollaan Ahvenanmaan Brändössä. Ahvenanmaa oli osa Ruotsia vuoteen 1809, jolloin Suomi ja Ahvenanmaa Haminan rauhassa joutuivat Venäjän alaisuuteen. Kuvassa näkyvän laiturin tienoilta posti kuljetettiin edessä olevan Kihdin selän yli Vartsalaan.

pihan komistus

Kuvassa komein Turussa näkemäni kukkiva kirsikkapuu. Komeampiakin saattaa olla, mutta ei ole sattunut kohdalleni.  

käenrieska ja kiurunkannus

meritie länteen

Rakkaat turistilaumat! Pysyttyänne poissa teitte matkastani ikimuistettavan.

työmaaruokala

 Brändö

kevät etenee

hitaasti mutta varmasti. 

Kuvien rakennukset niveltyvät arkkitehti Erik Bryggmanin suunnittelemaan, 1941 valmistuneeseen Ylösnousemuskappeliin, jota pidetään hänen päätyönään. Hoidettu ympäristö ja rakennuksen osat muodostavat harmonisen kokonaisuuden. Bryggman pyrki säilyttämään rakennuspaikoilla vanhaa puustoa niin paljon kuin mahdollista. Kerrotaan hänen kehottaneen rakennusmestareita välttämään vatupassin käyttöä, jotta seinäpinnasta tulisi elävä.