laiduntajat

Jälleen kerran ovat kuvassa järkkymättömän rauhalliset perinnemaiseman hoitajat Ruissalon Krottilanlahden rantaniityltä. Joskus ne osoittavat hienovaraista uteliaisuutta meikäläistä kohtaan, mutta eivät tule taputeltaviksi. Rodullisesti Skotlannin Ylämaalta peräisin olevat märehtijät ovat pikanopeita suurten alueiden laiduntajia ja viihtyvät vuodet läpeensä ulkosalla. Navetta on niille kauhistus.

yksissä tuumin

syysterveisin

Ahomansikka kasvattaa talven yli loppukevääseen asti vihreänä säilyviä lehtiä 1–3 kappaletta.  

Pantterikärpässienessä on samoja hallusinogeenejä kuin punaisessa kärpässienessä, mutta paljon tujummin. Hidaskasvuinen ylämaan poikaporukka viettää rauhaisaa lajityypillistä elämäänsä pari-kolme vuotta.

polun kuljin

kylmiö

Asumiseen olennaisesti liittyviä maakellareita tunnetaan sekä maaseudulta että kaupungeista ja ne ovat vakiintuneet talojen pihapiiriin tai niiden läheisyyteen viimeistään uudella ajalla. Tämän vanhan kunnossa olevan luolan löysin metsätien varrelta Turun Ruissalosta.

polun varrelta

pöyheä

syksyn merkit

rantarakentamista

Kahdessa ylimmässä kuvassa on Arabianrantaa Toukolan kaupunginosassa Helsingin itäisessä kantakaupungissa. Arabianranta ei ole saanut nimeään Arabian posliinitehtaasta, vaan nimi-idea perustuu alueen muuhun eksoottiseen paikannimistöön, kuten Jerikonniittyyn ja Kaanaanmaahan. Kadunnimistöstä löytyvät mm. Japaninkatu, Syyriankatu, Intiankatu ja Sumatrantie. Alinna oleva kuva on loppukevennys asuinalueen ankaraan arkkitehtoniseen ilmeeseen.

skitareita jallittaa

Onkimiestä vastapäätä on Kalasatamaksi nimetty Helsingin Sörnäisten kaupunginosan asuinalue.

kenraalin ristiretket

HKI-Kulosaari. Osuipa katseeni matkalaukkumallistosta peräti toisenlaiseen hautakiveen. Murikan alle tai sen viereen on maatunut kenraali Paavo Talvela, marsalkka Mannerheimin luottomies, joka tapaili  A. Hitleriä marsalkan edusmiehenä. 

Antti Tuuri kertoo kirjoittamassaan Talvela-elämäkerrassa, että lennettyään Berliinistä Hitlerin kanssa samassa lentokoneessa Mannerheimin 75-vuotispäiville kirjoitti Talvela päiväkirjaansa: ”Tunnelma oli juhlallinen, kun tiesi lentävänsä avaruudessa maailmanhistorian ehkä ihmeellisimmän henkilön kanssa ja joka tapauksessa nykyajan kuuluisimman ihmisen ja suurimman neron kanssa.” 

Tonnien painoinen kivenjärkäle on kyörätty Helsinkiin Ilomantsin Oinassalmelta, talvisodan taistelupaikalta, jossa puna-armeijan pääjoukon eteneminen pysäytettiin. 

Talvelan sotapolkuun kuuluu kansalaissodan, talvisodan ja ”jatkosodan” lisäksi Mannerheimin miekkavalapuheen innoittama tragikoominen Aunuksen retki, yritys valloittaa ja liittää Suomeen osia Itä-Karjalasta Venäjän sisällissodan aikana. Bolševikit ja suomalaiset punaiset torjuivat heti kättelyssä jääkärimajuri Talvelan rykmentin yrityksen miehittää Petroskoi 20. kesäkuuta 1919. 

Seikkailupolitiikaksikin luonnehdittu Aunuksen sotaretki oli heimosodista suurin ja tunnetuin, mutta valkoisten ”vapauttajien” yritys ja innostus kilpistyivät suurelta osin karjalaisten yhteistyöhaluttomuuteen. Maan hallituksen epämääräisesti tukemaa sotaa voisi luonnehtia lasten ristiretkeksi, sillä vapaaehtoisporukan keski-ikä oli 17 vuotta.

Aunuksen retkessä ei Talvelalle ollut kylliksi, sillä vuonna 1921 hän otti vuosilomaa työpaikastaan mennen pyynnöstä johtamaan karjalaisten itsensä aloittamaa kansannousua, jonka puna-armeija pian kukisti.

hymyilevä hannes

HKI - Kulosaari. Sienimetsästä urheilun pariin. 

Kuopiolaissyntyistä kestävyysjuoksija Hannes Kolehmaista on luonnehdittu lentäväksi suomalaiseksi, joka juoksi Suomen maailmankartalle. 

Kansakoulun lukukirjassa kerrottiin, että Hannes harjoitteli kilpailemalla junan kanssa. Hanneksen nuoruudessa maamme junat kulkivat hieman hevoskyytiä nopeammin yltäen parhaimmillaan 25 kilometrin tuntinopeuteen.

Vuoden 1912 Tukolman olympialaisissa vedettiin Venäjän lippu salkoon Hanneksen voittojen merkiksi, sillä  Suomi oli osa Venäjän keisarikuntaa.

vinha lahonsyöjä

pöytä on katettu

sienen olemuksesta

Alakuvassa on keltasarvikka jotakuinkin luonnollisessa koossaan. Sitä ei voi sitkeytensä takia käyttää ruokasienenä, mutta Wikipedian mukaan se voisi sopia purukumin korvikkeeksi. Yläkuvassa on lahokannosta kasvanut sieni, josta en saata sanoa muuta kuin että elämän koreus voi näkyä sienenkin olemuksessa.