maanantai 17. kesäkuuta 2024

on sitten kesä


 Odotettavissa iltaan asti: sadetta ja paistetta, hyttysiä ja lokinkakkaa.

sunnuntai 16. kesäkuuta 2024

heiniä ja harakankelloja

Ruissalon metsikön keskellä, paratiisillisessa elossaan, on heinää ja harakankelloja kasvava vehmas, tuulensuojainen niitty, jolle oheiset kuvat eivät tee oikeutta, mutta antanevat jonkinlaisen viitteen maailmasta, joka minua jo ensinäkemällä ja -kuulemalla ihastutti. Taisipa siellä heinäsirkkakin viritellä viuluaan. (Klikkaa niittykuvat suuremmiksi).

lauantai 15. kesäkuuta 2024

ajan riento

Ruissalon tammia on kohdannut kova kohtalo, mutta ei sentään kuolemaksi asti. Tammikääriäisten toukkien ruokailun jäljiltä tammet pienimmästä suurimpaan ovat saaneet ruskean tai harmaan asun. Tuhot ovat toistuneet viidestä seitsemään vuoden välein, mutta puut ovat kestäneet ne. Ensimmäinen tiedetty tuho on vuodelta 1886. Kääriäisekspansio on keskittynyt juuri Ruissaloon, missä on Suomen suurin luontainen tammisto. 

Mutta elämä kulkee kulkuaan: pikkutikat ruokkivat lahossa vaahterassa sijaitsevassa pesässään kiljuvaa pesuettaan, nuori kurkipari kuljeksii tahollaan, Ylämaan sonnikarja märehtii puiden varjossa ja tammet lehtivät ensi kesänä tavalliseen tapaan.

perjantai 14. kesäkuuta 2024

langalla

Kohta heinä heilimöi. Metsänrinnan puiden rusketus ei johdu kuivuudesta eikä orastavasta syksystä, vaan tammikääriäisen Ruissalon tammien lehvästöissä aiheuttamasta tuhosta.

lauantai 8. kesäkuuta 2024

rodo

Monilajiset alppiruusut (rhododendron) kukkivat juuri nyt parhaimmillaan. Ruusuja ne eivät ole, vaan kanervakasveja, joista minulle näöltään ja tuoksultaan mieluisin on soilla ja kosteikoilla kukkiva suopursu.