paastoten

Kristinusko toi Suomeen kirkollisen paaston. Kustaa Vilkunan mukaan Raja- ja Itä-Karjalan ortodoksinen väestö noudatti ankaraa paastoa ensimmäiseen maailmansotaan asti lopettaen lihansyönnin viikkoa ennen laskiaissunnuntaita. Varsinaisen seitsemän viikon paaston aikana väki söi kuivatuista ja tuoreista kaloista tehtyä ruokaa. Kasviksina olivat pääasiassa kaskinauriit. 

Luterilaisilla oli erilaisia paaston aikaan kuuluvia kieltoja: hevosilla ei saanut olla kulkusia eikä ihmisillä punaisia tai raidallisia vaatteita. Kehrätä ei saanut, paljo puhe oli kielletty, samoin kirvestyö, päreiden kiskonta, tuhkan liikuttaminen ja pyykkääminen. Karhua ei saanut sanoa karhuksi eikä muitakaan petoeläimiä niiden nimellä. Nykyään luterilainen kirkko suosittaa jäseniään pidättymään kirkollisen paaston ajaksi mm. jostakin turhasta tavasta, kuten...

terve laskiainen!

Menee se laskiainen tallustellenkin. Muinoin laskiainen oli kunnon rokkapäivä, jossa Jalostajan purkkieines ei olisi ollut mitään. Ruoassa piti ennen kaikkea olla rasvaa ja se valmistetiin siansorkista, pavuista tai herneistä. Oheisruokina olivat rasvarieskat ja rasvamakkarat. Peräpohjolassa keitettiin poron koparoista rasvainen lapinvelli, jonka ohessa naposteltiin poron kuulla höystettyä verikakkua. 

joukko

  Joukko jossa ei ole yhtään alkiota on tyhjä joukko.

umpikuja

Vaihteeksi kuvassa ei ole jokinäkymä, vaan näkymä joelta.

kioskihuumoria

Venepaikka on varattu Turun työttömien yhdistyksen Anna duuni-alukselle.

jäältä katsoen

Pitihän Aurajoen jäälle päästä kävelemään, koska ehkä kerran kymmenessä vuodessa pääsi. 

 

Ylinnä kuvissa Turun Tuomiokirkko, epävirallisesti Suomen kansallispyhäköksi sanottu, rakennuksena ei ehkä kaupungin kaunein, mutta kaupunkikuvaa hallitsevin, jota rakennettiin Unikankareen kummulle kauemmin kuin Pietarin Iisakin kirkkoa, jonka valmistuminen kesti 400 vuotta. Vuoden 1827 Turun palo tuhosi kirkon sisustan ja vuonna 1758 valmistuneen tornin, jonka nykyinen muoto on Carl Ludvig Engelin. 

 

- - - - -

 

Pääosa Aurajoen kivisissä kupeissa olevista laivoista on ravitsemisliikkeitä, osa pysyvästi paikallaan, osa myös risteileviä. Jotkut ovat epämääräisesti laivaa muistuttavia ravintolarakennelmia ja muutamat ainakin silmämääräisesti romun rajoilla olevia, kuten matkustajatroolari M/S Airisto, josta alinna on vain osasuurennos.