kukkien ihanuus

 

Keväisin ja kesäisin blogini muuttuu osittain kukka- ja kasvipainotteiseksi, jonka sisällöllä ei liene paljon painoarvoa muille kuin itselleni. Värikkäät lahottajasietkään eivät vielä paljon ympäristöä rikasta. Kuvissa ylhäältä alaspäin kurjenkello, mesiangervo, rönsyleinikki ja niittynurmikka. Heiniä kohti kurkottaa pähkinäpensas. Hasselpähkinät ovat jo näkyvillä, mutta eivät ehtineet tähän kuvaan.

iltasyönti

Useita kauriita näkyi yhdellä Ruissalon pellolla ahmimassa illallistaan keväällä kylvetystä rehupellosta. Eläimet olivat etäällä kameran zoomille, joten kuvan laatu on välttävä, mutta hyvä edes niin. Myös pitkäkorvaista ruohometsän kansaa loikki näkösällä.

kunniapyhimykset

Turun Yliopistonmäellä pronssiin valettuina runoruhtinas J. L Runeberg, kirjailija E. Lönrot ja kansallinen herättäjä J. W. Snellman. Harry Kivijärven veistos.

arken

Turussa Åbo Akademi on toimitiloja rakentaessaan käyttänyt ansiokkaasti hyväkseen vanhoja teollisuuskiinteistöjä. Arken on humanistisen tiedekunnan käytössä oleva 13 rakennuksen kokonaisuus, jossa on opetustiloja, toimistoja, kirjasto ja maanalainen pysäköintihalli. Arkenin alkuperäiset, suojellut rakennukset, ovat vuosien 1850 ja 1930 väliltä. Niiden oheen on pystytetty uutta. Se osa kokonaisuudesta, mikä kadulta näkyy, on mielestäni ehyt.

pres. koiviston synnyinkoti

Iltakävelylläni ajauduin presidentti Mauno Koiviston synnyinkodin liepeille. Koti oli vaatimaton kolmenkymmenen neliömetrin hellahuone pitkän, usean perheen talon päädyssä. Huoneen jakoivat Juho-isä, Hymni-äiti, Mauno ja hänen kaksi vuotta vanhempi Joel-veljensä. Mukavuuksina talon asukkaille oli tarjolla sauna ja käymälä. 

 

Vuonna 1984 Turun kaupunginhallitus päätti, että osoitteessa Piispankatu 4 sijaitseva Mauno Koiviston synnyinkoti annetaan Turun yliopistolle käytettäväksi yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan hallinnassa olevana tutkijankammiona.  

nälkäiset

Nälkäinen varpuspesue odottaa äänekkäänä einettä rakennuksen tuuletusaukolla.