cubu

 

Toiveikkaana astuin entisestä kansakoulurakennuksesta tehtyyn Björkbodan kulttuuritalo Cubuun nähdäkseni Pekka Saurin vanhoista pilapiirroksista kootun näyttelyn, mutta mitä vielä: postikortin kokoiset piirrokset oli ripustettu korkealle pitkän käytävän takkinaulakon yläpuolelle. Likeisellä pöydällä oli 30 euroa maksava piirroskirja, mutta enhän tullut kirjaa selaamaan, joten poistuin, kenties tutustuakseni Björkbodan kylään, mutta se jäi. 

 

Björkboda on kylä ja entinen rautaruukki Kemiönsaaressa entisen Dragsfjärdin kunnan alueella. Vuonna 1732 perustetun ruukin ympärille kasvoi elinvoimainen kylä, jossa oli mm. koulu, kauppa, kirjasto, elokuvateatteri, baari, päiväkoti ja palokunta. Vuonna 1783 rakennettu, yksityisomistuksessa oleva ruukinkartano, kuuluu Museoviraston mukaan maamme merkittävimpiin kustavilaisiin kartanorakennuksiin. 

 

Vuodesta 1887 vuoteen 2018 Björkbodassa valmistettiin lukkoja - ja muutakin, mutta tänään Abloyn kaikki Suomen-toiminnot on keskitetty Joensuuhun. 

 

Taalintehtaan ja Björkbodan sekä niihin kuuluvan erittäin suuren maaomaisuuden haltijaksi 1850-luvulla tullut Anders Ramsay kertoo mainiossa muistelmateoksessaan ”Muistoja lapsen ja hopeahapsen” konkurssiin joutumisestaan.

matkan varrella

Lähipuoti Kemiönsaarella. Tälläkin poikkeamiskerralla mukaan lähti Kyheröisen ruskeitten kanojen munia. Uneliaita päkättejä ei olisi voinut vähempää kiinnostaa lammashaan aidan takana norkoileva turisti.

kukkien ihanuus

 

Keväisin ja kesäisin blogini muuttuu osittain kukka- ja kasvipainotteiseksi, jonka sisällöllä ei liene paljon painoarvoa muille kuin itselleni. Värikkäät lahottajasietkään eivät vielä paljon ympäristöä rikasta. Kuvissa ylhäältä alaspäin kurjenkello, mesiangervo, rönsyleinikki ja niittynurmikka. Heiniä kohti kurkottaa pähkinäpensas. Hasselpähkinät ovat jo näkyvillä, mutta eivät ehtineet tähän kuvaan.

iltasyönti

Useita kauriita näkyi yhdellä Ruissalon pellolla ahmimassa illallistaan keväällä kylvetystä rehupellosta. Eläimet olivat etäällä kameran zoomille, joten kuvan laatu on välttävä, mutta hyvä edes niin. Myös pitkäkorvaista ruohometsän kansaa loikki näkösällä.

kunniapyhimykset

Turun Yliopistonmäellä pronssiin valettuina runoruhtinas J. L Runeberg, kirjailija E. Lönrot ja kansallinen herättäjä J. W. Snellman. Harry Kivijärven veistos.

arken

Turussa Åbo Akademi on toimitiloja rakentaessaan käyttänyt ansiokkaasti hyväkseen vanhoja teollisuuskiinteistöjä. Arken on humanistisen tiedekunnan käytössä oleva 13 rakennuksen kokonaisuus, jossa on opetustiloja, toimistoja, kirjasto ja maanalainen pysäköintihalli. Arkenin alkuperäiset, suojellut rakennukset, ovat vuosien 1850 ja 1930 väliltä. Niiden oheen on pystytetty uutta. Se osa kokonaisuudesta, mikä kadulta näkyy, on mielestäni ehyt.