istumatyö

Herneenkorjuuta tihkusateessa.

karunan kirkot

John Stenbäckin suunnittelema kansallisromanttinen Karunan kirkko on rakennettu harmaasta graniitista vuosina 1908–1910.  Helsingin Seurasaaressa oleva Karunan kirkko on nykyisen kirkkorakennuksen edeltäjä ja siitä on pienoismalli tämän näöltään linnamaisen rakennuksen sisällä. Nykyistä kirkkoa koskeviin kysymyksiin vastaili hieman vaitonainen nuorukainen lunttilappua silmäillen. Hän mainitsi kirkossa käyneen vilkkaimpana vierailupäivänä kymmenen katsojaa. 

 

Mutta asiaan: 

 

Kun Karunan kartanon omistaja Arvid Horn päätti nuorena miehenä avioitua Maskun Kankaisten kartanon Ingeborg Gyldenärin kanssa, pidettiin aietta sopimattomana, koska kyse oli serkuksista. Tuomiokapitulikaan ei heltynyt, vaan katsoi asian kuuluvan kuninkaalle. Yritettyään turhaan vuoden ajan saada kristillistä vihkimystä liitolleen sai pariskunta Lohjan kirkkoherralta painostuksen jälkeen vihkimyksen, jota ei kuitenkaan kirkollisesti hyväksytty ja pariskunnalta kiellettiin ehtoollisyhteys ja säädyn mukainen istumapaikka Sauvon kirkon etupenkissä. 

 

Synnytettyään kuudennen lapsensa Ingeborg kuoli ja Arvid avioitui vuonna 1680 laillisesti Maria Elisabet Krusen kanssa, mutta ehtoollis- ja etupenkkikielto säilyi. Tästä suivaantuneena Horn 1685 rakensi omilla rahoillaan kirkon kartanonsa viereen. Näin Karuna sai ensimmäisen kirkkorakennuksensa, jossa Arvid sai istua missä halusi ja osallistua ehtoolliselle. Hän pidätti itselleen patronaattioikeuden eli päätösvallan papin valinnassa, jollainen oli ollut Suomessa vain Joensuun kartanolla Halikossa ja Louhisaaren kartanolla Askaisissa.

cubu

 

Toiveikkaana astuin entisestä kansakoulurakennuksesta tehtyyn Björkbodan kulttuuritalo Cubuun nähdäkseni Pekka Saurin vanhoista pilapiirroksista kootun näyttelyn, mutta mitä vielä: postikortin kokoiset piirrokset oli ripustettu korkealle käytävän hämäryyteen kunnollisen katselun ulottumattomiin. Pettyneenä poistuin, kenties tutustuakseni lähemmin Björkbodan kylään, mutta aika ei antanut myöten.

 

Björkboda on kylä ja entinen rautaruukki Kemiönsaaressa entisen Dragsfjärdin kunnan alueella. Vuonna 1732 perustetun ruukin ympärille kehittyi elinvoimainen kylä tarpeellisin palveluin. 

 

Vuodesta 1887 vuoteen 2018 Björkbodassa valmistettiin lukkoja ja muuta tarpeellista. Muutos on ollut totaalinen. Lukkomuseo  kertoo paikan maineikkaasta menneisyydestä. Tyhjiksi jätetyt työläisten asunnot on varustettu matkailubisnekselle.

 

Vuonna 1783 rakennettu, yksityisomistuksessa oleva ruukinkartano, kuuluu Museoviraston mukaan maamme merkittävimpiin kustavilaisiin kartanorakennuksiin. Kartanon yhteydessä toimii hevoshoitola kylpylöineen kaikkineen.

 

Taalintehtaan ja Björkbodan sekä niihin kuuluvan erittäin suuren maaomaisuuden haltijaksi 1850-luvulla tullut Anders Ramsay kertoo mainiossa muistelmateoksessaan ”Muistoja lapsen ja hopeahapsen” toimistaan ruukin patruunana ja konkurssin koettelemuksista.

matkan varrella

Lähipuoti Kemiönsaarella. Tälläkin poikkeamiskerralla mukaan lähti Kyheröisen ruskeitten kanojen munia. Uneliaita päkättejä ei olisi voinut vähempää kiinnostaa lammashaan aidan takana norkoileva turisti.

kukkien ihanuus

 

Keväisin ja kesäisin blogini muuttuu osittain kukka- ja kasvipainotteiseksi, jonka sisällöllä ei liene paljon painoarvoa muille kuin itselleni. Värikkäät lahottajasietkään eivät vielä paljon ympäristöä rikasta. Kuvissa ylhäältä alaspäin kurjenkello, mesiangervo, rönsyleinikki ja niittynurmikka. Heiniä kohti kurkottaa pähkinäpensas. Hasselpähkinät ovat jo näkyvillä, mutta eivät ehtineet tähän kuvaan.

iltasyönti

Useita kauriita näkyi yhdellä Ruissalon pellolla ahmimassa illallistaan keväällä kylvetystä rehupellosta. Eläimet olivat etäällä kameran zoomille, joten kuvan laatu on välttävä, mutta hyvä edes niin. Myös pitkäkorvaista ruohometsän kansaa loikki näkösällä.