sunnuntai 26. syyskuuta 2021

perjantai 17. syyskuuta 2021

kirkolla

Päiväretkelläni Rymättylässä pysähdyin Pyhän Johanneksen kirkolla. Katolisena aikana kirkko oli pyhiinvaelluskohde. Nykyisin Naantaliin kuuluvasta Rymättylän seurakunnasta on ensimmäinen maininta vuodelta 1335. Kirkko on rakennettu viimeistään 1500-luvun alulla. Kirkkosalia kunnostettiin 1927-1928, jolloin mm. kalkkimaalaukset ja veistokset restauroitiin. Museoviraston mukaan rakennus on säilynyt erinomaisesti keskiaikaisessa asussaan, kuten myös taitavasti restauroitu kirkkosali. Olen tehnyt kirkosta esittelyn tai kaksi, joten tällä kertaa nautin vain aurinkoisesta syyspäivästä ja hautausmaan rauhasta.

keskiviikko 15. syyskuuta 2021

röölä

Röölä, ent. Röödilä, sijaitsee Otavan saarella nykyisin Naantaliin kuuluvassa Rymättylässä. Matkailuesitteissä Röölä mainitaan pienenä viehättävänä kylänä, mutta kulkija kyllä pettyy, jos sellaiseen luulee menevänsä. 

Kunniansa päivinä Röölässä sijaitsi mm. sillinjalostamo, mylly, raamisaha, sekatavarakauppa ja kaksi pankin sivukonttoria, mutta ennen muuta Röölä tunnettiin sillisatamastaan, johon Saukko-laivasto toi vuotuisen lastinsa.

Rymättyläläisten veljesten perustama kalastusyhtiö aloitti sillinpyynnin ja kalan jalostamisen vuonna 1949. Vuonna 1969 Röölän satamassa purettiin ennätyksellinen 1,23 miljoonan kilon sillisaalis. 

Vuodesta 1965 Rymättylän Säilyke oli Suomen ainoa sillinpyyntiyhtiö ja sen Saukko-laivaston paluu pyyntimatkalta oli valtakunnallinen uutinen vielä 1970-luvulla. 

Sillitehdas lopetettiin 2014, minkä jälkeen tiloissa on ollut muuta tuotantoa.

Vähän nukkavierulta vaikuttava kyläkeskus saariston pienen rengastien varrella pyrkii profiloitumaan matkailukohteena.

Koska Rymättylä on kuuluisa myös perunoistaan, järjestetään Röölässä aina alkukesästä Sillii & uusii perunoi -tapahtuma.

sunnuntai 12. syyskuuta 2021

häirikkö

Komealupiini on säädetty haitalliseksi maahanmuuttajaksi, jota ei saa päästää eikä tuoda Suomeen EU:n ulkopuolelta eikä myöskään toisesta EU-maasta, pitää hallussa, kasvattaa, kuljettaa, saattaa markkinoille, välittää taikka myydä tai muuten luovuttaa. En tiedä, onko määräyksistä poikkeaminen sanktioitu, mutta komealupiini on niin hyvä kotoutuja, että vaikka se ei  saisikaan tulokaslajin statusta, sen olemassaolo faunassamme on pakko hyväksyä. 

Komealupiinin siemenet kestävät itämiskykyisinä vuosikymmenistä vuosisatoihin. Ilman lupiineja tielaitoksen sorapenkoilla ei kasvaisi mikään. Olen pyöräillyt ympäriämpäri maakunnissamme ja tienvarsia nähneenä en oikein ota uskoakseni, että lupiinista tulisi nykyisellään vallitseva tai edes merkittävä piennarlajike.

lauantai 11. syyskuuta 2021

Särkisalon kirkko

Perniön saariston Isoluodolla oleva Särkisalon vaatimaton kirkko sijaitsee entisessä Särkisalon kunnassa, joka nykyisin kuuluu Saloon. Käydessäni kirkossa rakennus oli saamassa uutta punaväriä kylkiinsä, joten rakennustelineiden ja muiden vempaimien takia en saanut siitä edustavaa ulkokuvaa. Vuonna 1760 valmistunut hirsirakenteinen kirkko on torniton, suorakaiteenmuotoinen pitkäkirkko. Erillinen kellotapuli valmistui vuonna 1761-62.

Kuorin alttaritaulun aiheena on Jeesus ja lapset ja sen maalasi Alexandra Frosterus-Såltin vuonna 1897. Edeltävä alttaritaulu on kirkkosalin sivuseinällä. Karin Mascitti-Slotte maalasi vuonna 1961 urkuparven peileihin apostolien kuvat ja teki lasimaalaukset kolme vuotta varhemmin. Toisessa ikkunassa on kuvattuna suojelusenkeli sekä mm. pitäjän vanhin, Petun saarella oleva mylly, Hakkalan saha ja Förbyn kalkkilouhimo. Toisessa ikkunassa on suojelusenkelin varjeluksessa Särkisalon kirkko ja purjehtiva kuunari.

Saarnastuoli on vuodelta 1869.   Kirkon ensimmäiset urut on alunperin rakennettu 1772 Helsinkiin Ulrika Eleonoran kirkkoon, mutta niistä  on jäljellä vain fasadi ja sekin madallettuna, koska ei alkuperäisenä mahtunut sille varattuun tilaan. Ennen Särkisaloa urut olivat väliaikaissoittimena Helsingin Vanhassa kirkossa.  Kirkkosalissa on myös kuoriposiviivi, satunnaisesti toimiva urkusoitin, joka löytyi Särkisalon Ulkoluodon koulun varastosta.  Katossa, jota ei kuvissa näy, on tällaisille kirkoille tavanomainen lautarakenteinen tynnyriholvaus. Kirkkosalin seinissä on kangastapetit, jotka on vaihdettu valkoisista vaaleanpunaisiksi. Vastaavanlaisen värityksen olen esittelemissäni kirkoissa nähnyt Ahvenanmaan saariston Brändössä. Lattian voimakas punaruskea sävy on herättänyt seurakuntalaisissa vääntöä puolesta ja vastaan, mutta minua ei väri häirinnyt.
Kirkollisia toimituksia on temppelissä muutamia vuodessa. Kesäaikana palveluksia järjestetään myös ulkosalla meren rannalla.

perjantai 10. syyskuuta 2021

peräkanaa


Särkisalon kirkolta tullessani poikkesin Kemiön itsepalvelulähipuodista ostamassa lähisipuleita ja kananmunia. Puodin likellä tepasteli kaksi (vapaata) lähikanaa, mutta niiden tuotoksia ei näyttänyt olevan myynnissä. Marketit myyvät "vapaan kanan" munia miljoonamäärin vuodessa. Liiketoiminnan kannalta kanan vapaus on vain määrittelykysymys. Virikekanalan kanat saavat vapaasti munia  häkeissään.