PS. Todennäköisesti eniten karhukaisia on kuvan kannolla olevalla sammalella, koska sammal kerää kosteutta ja vesi on tärkeää karhukaisten elämälle. Kuiville joutuessaan ne pystyvät pysäyttämään aineenvaihduntansa ja siirtymään anhydrobiosiin ainakin kymmeneksi vuodeksi ja elpymään saadessaan vettä niskaansa. Niinpä karhukainen on tunnettu myös "pienenä vesikarhuna". Pieni se onkin: pienimmillään 0,1 millimetriä ja suurimmillaan 1,5 millimetriä. Karhukaiset eivät ole sosiaalisia, ne eivät kommunikoi keskenään. Ne liikkuvat hyvin hitaasti ja kohdatessaan toisensa vaihtavat suuntaa, paitsi jos aikovat lisääntyä suvullisesti.
Kerrotaan, että Kakskerran asukkaat saivat tästä suntista vuonna 1686 niin valtaisan lahnasaaliin, että se nähtiin taivaallisena merkkinä kovasti kaivatun kirkon rakennuspaikasta. Saadut sata tynnyriä kalaa myytiin Turun torilla ja tuloilla perustettiin kirkonrakennusrahasto. Brinkhallin kartano lahjoitti rakennusmaan.
