terve laskiainen!

Menee se laskiainen tallustellenkin. Muinoin laskiainen oli kunnon rokkapäivä, jossa Jalostajan purkkieines ei olisi ollut mitään. Ruoassa piti ennen kaikkea olla rasvaa ja se valmistetiin siansorkista, pavuista tai herneistä. Oheisruokina olivat rasvarieskat ja rasvamakkarat. Peräpohjolassa keitettiin poron koparoista rasvainen lapinvelli, jonka ohessa naposteltiin poron kuulla höystettyä verikakkua. 

joukko

  Joukko jossa ei ole yhtään alkiota on tyhjä joukko.

umpikuja

Vaihteeksi kuvassa ei ole jokinäkymä, vaan näkymä joelta.

kioskihuumoria

Venepaikka on varattu Turun työttömien yhdistyksen Anna duuni-alukselle.

jäältä katsoen

Pitihän Aurajoen jäälle päästä kävelemään, koska ehkä kerran kymmenessä vuodessa pääsi. 

 

Ylinnä kuvissa Turun Tuomiokirkko, epävirallisesti Suomen kansallispyhäköksi sanottu, rakennuksena ei ehkä kaupungin kaunein, mutta kaupunkikuvaa hallitsevin, jota rakennettiin Unikankareen kummulle kauemmin kuin Pietarin Iisakin kirkkoa, jonka valmistuminen kesti 400 vuotta. Vuoden 1827 Turun palo tuhosi kirkon sisustan ja vuonna 1758 valmistuneen tornin, jonka nykyinen muoto on Carl Ludvig Engelin. 

 

- - - - -

 

Pääosa Aurajoen kivisissä kupeissa olevista laivoista on ravitsemisliikkeitä, osa pysyvästi paikallaan, osa myös risteileviä. Jotkut ovat epämääräisesti laivaa muistuttavia ravintolarakennelmia ja muutamat ainakin silmämääräisesti romun rajoilla olevia, kuten matkustajatroolari M/S Airisto, josta alinna on vain osasuurennos.

kyntälän päiväxi

Kynttilänpäivää vietetään normaalisti helmikuun toisena päivänä, mutta jos se osuu arkipäiväksi, sitä vietetään työmarkkinapoliittisista syistä vasta seuraavana sunnuntaina. Yllä olevassa tekstissä Piispa Eerikki Sorolainen selostaa Kynttilänpäivän merkitystä. (Lähde: Kustaa Vilkuna, Vuotuinen ajantieto).