sunnuntai 27. marraskuuta 2022

maanantai 21. marraskuuta 2022

keskiviikko 16. marraskuuta 2022

maalliset majat

 Vartsalan lossille matkatessaan voi levähtää Kustavin kirkolla. Rakennus on maamme vanhin, 1676 valmistunut puinen ristikirkko, jollaisia löytyy maastamme vain viisi, toiseksi vanhimpana Hiittisten kirkko. 

Rakennuksen lisäksi minua kiinnostaa Kustavin kirkon hautuumaa, jossa on nurmen alla lukuisasti Seiskarin saaresta evakuoituja sukulaisiani. Kun taannoin en löytänyt isoisäni isän hautaa, päätteli kirkkoherra lähettämässään sähköpostissa, että hautapaikka on jo pantu kiertoon. Sitähän käytännössä on kirkon uskontunnustuksessaan julistama ruumiin ylösnousemus. Ennen se tapahtui lapiolla, nyt kaivurilla.

Äskeisellä käynnilläni huomioni kiinnittyi hautakivessä olevaan tekstiin: Tässä lepää maallinen majani. Kyseessä on Lokalahdella 30.5.1873 syntynyt ja Kustavin Katkurun saaressa 14.11.1974 kuollut Ossian Kuusinen, joka 14-vuotiaana matkasi kotitilalta Kustaviin ja teki siellä kunnioitettavan pitkän renginuran ummistaen silmänsä 101-vuotiaana. Kuusivuotiaana isästään orvoksi jäänyt Ossian kertoi haastattelijalle aikansa "kulutusjuhlasta": 

"Ja sillo ei ollu minkänkaltast appu yhteiskunnan pualest. Että jossei ne sit eläny, ni saiva kual. Mut et ei me kokonas ilma ruakka sentä koska oltu, mutta ei ruaka mittä semmost ollu, ko nykyaikan. Eikä sillo vaadittu siltaval, ko ny. Et ko ol ruisjauho ja peruni ja silakka, ni ei sillo mittä puutteest viäl puhuttu. Mut sit, kute niitäkä ollu, ni sit ruvetti puhuma puuttest."

Kirkkomaalla on myös "kulttikirjailija" Volter Kilven hauta. Muitakin Kilpiä hautakivien alla on.

Hautausmaan vieritse kulkee edellisessä postauksessa mainittu Tukholman ja Turun välinen Suuri Postitie.

maanantai 14. marraskuuta 2022

föhn-tuulta Brändössä

Olin Ahvenanmaan saariston Brändössä ottamassa vastaan Norjan vuoriston ylitse puhaltavan föhn-tuulen tuomaa marraskuista lämpöä. 

Maa-alaltaan Brändön kunta muodostuu yksinomaan saarista, joita on noin 1200. Vakinaisia asukkaita on 444, joista vähän yli 70 prosenttia ruotsinkielisiä. Taajamia ei ole. Hallinnollinen keskus on Åvassa. 

Brändön halki on kulkenut Turun ja Tukholman välinen Suuri Postitie vuosina 1638-1910. Kuvissa olevan kirkkolaiturin rannasta tie eteni Kihdin selän ylitse Kustavin Vartsalaan.

Vaille käyttöä on jäänyt Brändön hassu suomenkielinen nimimuoto Präntiö.

sunnuntai 6. marraskuuta 2022

lauantai 5. marraskuuta 2022

kakskerran kko

Tihkusateisena vainajain muistopäivänä poikkesin Kakskerran kirkossa, jonka ovi oli avoinna hartaustilaisuuden jäljiltä. Ulkokuvat on otettu muuna aikana.

Kakskerran kirkko on rakennettu 1765–69. Se ei siis ole keskiaikainen, vaan keskiaikaiseen tapaan ladottu.

Kellotapuli on vuodelta 1824. 

Kirkon rakennuspaikan valintaan liittyy tarina, joka saattaa olla tosikin. Perimätiedon mukaan tapahtui, että kakskertalaiset saivat saarensa nykyisen kirkkorannan tienoilta 1686 niin suuren kalansaaliin, että se koettiin taivaallisen tahdon merkkinä kirkon rakennuspaikasta. Kalat, sata tynnyrillistä lahnoja, myytiin Turun torilla ja saadulla tuotolla perustettiin kirkon rakennusrahasto. Tosin erinäisten vastoinkäymisten takia meni vielä melkein 80 vuotta, ennen kuin kirkkoa päästiin rakentamaan. 

Kirkkosalia on kunnostettu usein. Viimeisestä kerrasta kertoo teksti, joka on luettavissa saarnastuolin jalustasta. (Klikkaa kuvaa, jos haluat tekstin suuremmaksi.) 

Parvelle sijoitettu urkukonstruktio ei ole mieleeni. Se ei sovi edustavasti kirkkosalin muuhun tyyliin. Näitä laatikkoviritelmiä erilaisin versioin olen nähnyt muissakin vanhoissa kirkoissa, ikäväkseni myös Kumlingen vanhassa keskiaikaisessa harmaakivikirkossa. Joissakin kirkoissa vanhojen urkujen fasadi on osattu säilyttää.