maanantai 22. huhtikuuta 2024

kellokkaat

Lumikellot kukoistavat Askaisissa Louhisaaren kartanon pihapiirissä. Nurmikossa piileksiviä kiurunkannuksia oli määrällisesti enemmän, mutta vain yksi osui värittämään kuvaa.

puhtaan asian puolesta

Olin yhtenä takatalven aluspäivänä Askaisissa muuttolintujahdissa, mutta tuolloin eivät enää pelloilla kuhisseet hanhien, joutsenten ja kurkien sankat parvet. Niinpä oli tyytyminen käyskentelyyn Mannerheim-suvun aikoinaan omistaman Louhisaaren kartanolinnan maisemissa ja kartanon likellä olevan kirkon pihalla.

Panoraamakuvassa näkyvä rakennus on ollut merikylpylä, mutta sittemmin meri on maan kohotessa mennyt menojaan. Eräästä Sakari Topeliuksen kirjasta lainaamastani kuvasta näkee, miten vesi tosiaan on ulottunut aivan rakennuksen tuntumaan. 

Askaisten kirkon pihalla olevassa hautakappelissa ovat lahonneet monet Mannerheim-suvun jäsenen luut. Marsalkka Mannerheimin ajatuksena oli, että kuoltuaan hänet kuljetetaan tykinlavetilla hautarauhaan sukunsa vainajien viereen, mutta Suomen herrat päättivät toisin.

C. G. Mannerheim sai vuoden 1918 kansalaissotaa seuranneena vuonna Ruotsin Serafiimi- ja Tanskan Elefanttiritarikuntien kunniamerkit, jotka edellyttivät kantajaltaan vaakunan ja erityisen tunnuslauseen. Vuonna 1922 Mannerheim otti tunnuslauseekseen Candida pro causa ense candido (Puhtain asein puhtaan asian puolesta), minkä voisi ajatella viittaavan myös hänen siihenastisiin sankaritekoihinsa. Lause löytyy kartanon puiston mustasta graniittipaadesta. 

Jonkin matkan päässä Askaisten kirkosta sijaitsee Ritaripuisto, jossa on muistokivi erikseen jokaiselle Mannerheim-ristin ansainneelle sotilaalle, myös Pentti Valkoselle, joka rintamaoloissa kapteenina teloitutti pasifisti Arnd Pekurisen tämän kietäydyttyä ottamasta kivääriä käteensä.

Muutamien kilometrien päässä Askaisista sijaitsee Lemun keskiaikainen harmaakivikirkko, jossa Mannerheim kävi rippikoulunsa.

keskiviikko 17. huhtikuuta 2024

hajota ja hallitse

Kun 1874 Turkuun suunniteltiin loisteliasta, sittemmin purettua hotelli Phoenixia, jonka tiloihin tarvittiin satakunta kaakeliuunia, perustettiin kaakeleita ja savitavaroita valmistava yhtiö, Turun Kaakelitehdas Osakeyhtiö (Åbo Kakelfabriks Aktiebolag). Tehdas rakennettiin Aurajoen rantaan. Turun kaakeliuuneista puhuttiin kotimaisena taideteollisuustuotteena ja ne mainittiin tärkeinä sisutuselementteinä, joilla voitiin saada asunnot aistikkaiksi. Kaakeliuunien osia nähdään edelleen rakennusten purkujätteessä. 

Tulevan kehityksen ja raaka-aineen saannin turvaamiseksi yhtiö osti 1899 Maarian pitäjäjästä tilan, jonka pelloilta oli mahdollisuus saada tuotantoon sopivaa savea. Uusi tehdas rakennettiin ns. Pukkilan pellolle, josta kuntaliitoksen myötä tuli osa Turun kaupunkia. Siitä nimitykset Pukkila-laatat ja -kaakelit, jotka nykyisin tulevat Italiasta ja Portugalista. 

Vuonna 1913 rakennetun tehtaan lopetettua toimintansa on kuvan suojeltu rakennus seissyt kymmenen vuotta tyhjänä sään ja vandalismin armoilla, kunnes se viimeisen kuntotarkastuksen perusteella katsottiin kuntaportaassakin tulleen riittävän huonokuntoiseksi suojelun purkamiseksi. Muilta osin entinen tehdasalue on jo täyteen ahdettu. Rakennuksen säilyttämisestä on käyty ankaraa kiistaa, mistä oheinen kuva kertoo. Tontille on ehdotettu rakentamisen vaihtoehdoksi puistoa, mutta kaupunki ei sellaista ylläpitosyistä halua.

tiistai 9. huhtikuuta 2024

kurjet palasivat

Ne  tulivat tänään, valisti Ruissalossa koiriaan ulkoiluttava saaren vakinainen asukas tähdätessäni kameralla metsän reunalla liikehtiviä kurkia, jotka kohta kaula sojossa soittivat trumpettejaan ja astelivat arvokkaasti (kuten kurki astelee) tutulle laidunmaalleen. Nuorten kurkien päälaki on tumma. Noin kahden vuoden ikäisenä se saa punaisen päälaen. Kurjet muodostavat elinikäisen parisuhteen, mutta alkavat pesiä vasta 4-6-vuotiaina. Ne ovat myös pesintäpaikkauskollisia. Jos alkukesästä näkee yksinoloisena askeltavan kurjen, on se merkki pesinnästä.

punainen kukko Portsassa


Eilen paloi pahoin Turun Port Arthurissa vuonna 1902 valmistunut kivi- ja puurakenteinen kymmenen asunnon ja muutaman liikehuoneiston talo. Asukkaat katselivat kadun varrella omaisuutensa tuhoutumista ja muuan naisasukas sanoi tv-haastattelijalle, että tärkeintä on pelastaa lapsen lelu, kaiken muun voi korvata. Yrityksellä korjata talon ulkoasua poistamalla tulella vanha maali aiheutettiin palo. Rakennus ei näytä pahoin tuhoutuneelta, mutta ulkonäkö pettää.

Kerrotaan puutalovaltaisen työläiskaupunginosan saaneen nimensä itäaasialaisen Port Arthurin satamakaupungin mukaan. Kun Venäjä oli menettänyt kaupungin Japanille maiden välisessä sodassa, oli  joku valistunut muurari  sanonut rakentavansa uutta Port Arthuria. Suomi oli tuolloin Venäjän suuriruhtinaskunta. Totta tai tarua puhe. Pääasia on, että Turun Portsa pelastui Turun-taudilta.

maanantai 8. huhtikuuta 2024

toriparkit

Lämpimien säiden vakiinnuttua alkaa sähköpotkulaudoilla terrorisoiminen, mikä saattaa olla tahatontakin. Kaikki kuljettajat eivät näytä ymmärtävän, että ajokissa on jarrukin, vaan kiihdyttävät vauhtia ajatellen, että tuon minä vielä ohitan. Jotkut skuuttailijat luulevat, että oikeapuoleinen liikenne tarkoittaa sitä, että edellä menevät pyöräilijät sekä kevyen liikenteen jalankulkukaistalla kulkevat  "hidastelijat" ohitetaan oikealta.

Sivistyskaupunki Pariisi on kieltänyt nämä vihattavat ajopelit.

Alakuvan arvorakennuksessa sijaitsee Turun ruotsalainen teatteri.