compositio

jääkausi loppuu

Maaliskuun ensimmäinen päivä kietoutui sumuun. Vanha kansa sanoi, että sen verran suvella sadetta, kuin on maaliskuulla sumua. Parin viikon jäälläkävelyn riemu Aurajoella on päättynyt. Seuraavan kerran joen jäälle pääsee ensi talvena tai ehkä kymmenen vuoden kuluttua. 

 

Jossain on jo nähty paluumuuttajina kiuru ja töyhtöhyyppä. Minä olen nähnyt sepelkyyhkyn. Maaliskuu on täällä lounaassa myös varisten paluukuukausi. Kaikki varikset eivät muuta. Kuopiossa olen nähnyt kottaraisen talvehtivan varisparvessa. Kottaraiset ovat varhaisia tulijoita ja palaavat parvissa Länsi-Euroopasta maaliskuusta alkaen.

miks leivo lennät

Mikäli Pekka Pouta on oikeassa, alkaa torstaina 26.2. kevät ja lumien sulaminen lännessä ja etelässä. Iloitsen siitä, mutta mitä mieltä on muuan mustahattuinen pikkumies: 

 

”Inhoan aurinkoa ja hellettä. Miksi hitossa muuttolinnutkin tulevat tänne kitisemään. Ettekö jo voi päättää, minne asetutte! Pysykää siellä etelässänne!!! Kaiken maailman viherkasvit heilimöivät, ilma on täynnä siitepölyä, perhosia, kärpäsiä ja muuta luonnonsaastetta. Ja jos menee maalle, niin vesi ei maistu millekään, kun siitä puuttuu kloori. YÄK! Onneksi kesä on lyhyt. Pian on taas pimeätä ja kylmää.” (Kari) 

 

Yleisesti ottaen ajattelen toisin, mutta kärpästen käyttäytymisestä minäkään en pidä.

tulihan sitä

sen verran että pystyy Ruissalon sänkipellolle ladun hiihtämään.

talot joen rannalla

Kuvan keltaisessa rakennuksessa vietti viimeiset elinvuotensa Turun maineikkain arkkitehti Erik Bryggman (1891-1955). Rakennus on hänen itsensä suunnittelema. Hänen tunnetuin luomuksensa on Ylösnousemuskappeli Turun isolla hautausmaalla. Kansainvälistäkin kiinnostusta herättänyt Bryggmanin päätyöksi mainittua 1941 valmistunutta kirkkorakennusta on luonnehdittu rakennustaiteen helmeksi. Bryggman perusti oman arkkitehtitoimiston 1923 ja sai ylenpalttisesti toimeksiantoja, kuten kesähuviloita, oppilaitoksia, sairaaloita, teollisuusrakennuksia ja kokonaisia asuinkortteleita. Hän myös restauroi arvorakennuksia toimien esimerkiksi Turun linnan restauroinnin pääarkkitehtina. Ansioistaan hän sai professorin arvonimen. Kerrotaan Bryggmanin kehottaneen rakennusmestareita välttämään vatupassin käyttöä, jotta seinäpinnasta tulisi elävä.

 

Seuraava rakennus on vuonna 1962 valmistunut arkkitehti Pekka Pitkäsen suunnittelema Asunto Oy Vilénia. Myös hän oli Turussa elämäntyönsä tehnyt ja professorin arvonimellä palkittu. Turussa 1927 syntynyt ja siellä 2018 kuollut Pitkänen oli nuoruudessaan Bryggmanin arkkitehtitoimistossa harjoittelijana. Hänen päätyönään pidetään Turkuun 1967 valmistunutta betonibrutalismia edustavaa Pyhän ristin kappelia ja sitä ympäröivän hautausmaan laajennusta. Hänen töitään ovat mm. Iisalmen kulttuurikeskus ja Turun oikeustalo. Hän suunnitteli myös useita kirkollisia rakennuksia ja niiden korjaushankkeita. Hänen suunnittelemistaan asuinrakennuksista voi sanoa, että niitä on mahdoton määrä. 

 

Kuvan graniittilinna valmistui 1909 arkkitehtien Kurt Wasastjernan ja Gustaf Adolf Lindbergin piirtämänä. Jälkimmäisen elämässä on mielenkiintoisia piirteitä. Tukholmassa 1865 syntynyt, arkkitehdiksi valmistunut Lindberg muutti Suomeen 1898, jossa hänen tunnetuin työnsä oli Noormarkun ruukkiin suunniteltu vuorineuvos Walter Ahlströmin yksityisasunto Havulinna, luvalla sanoen kamala. Suomen-vuosinaan hän kuului vuoden 1905 suurlakon aikana perustettuun suojeluskaartiin saaden surmansa elokuussa 1906 vain 41-vuotiaana Helsingin Hakaniemessä suojeluskaartin ja punakaartin aseellisessa kahakassa. Hänet kuopattiin Helsingin Hietaniemen hautausmaahan yhdesä kuuden kalmokaverinsa kera.

inkontinenssi