läheisriippuvaiset

Pikkulimaska on pieni irtokelluva kasvi, jolla ei ole vartta eikä lehtiä, vain muutama vähäinen juurihapsu vihreän kelluttimen alla, joilla se hankkii elantonsa. Se on hyvin läheisriippuvainen, kuten kuvasta ilmenee, mutta lisääntyy suvuttomasti. Luonnon kierrossa pikkulimaska on lähinnä sorsien ruokaa, ja jos olisin kultakala, pitäisin sitä suurena herkkuna, ainakin akvaarioharrastajien mielestä. Talveksi pikkulimaskat painuvat vesistöjen pohjaan noustakseen keväällä tiiviiseen elämäänsä.

martinkirkko

 

Sotalaistenmäen arkkitehtoninen komistus.

sateen jälkeen

Tie metsään ja metsästä pois, hasselpähkinät, ranta-alpi ja ojakärsämö, hiirenvirna ja vesi kielellä.

tammi

"Jos kielin voisi kertoa näkönsä vanhat puut"...

istumatyö

Herneenkorjuuta tihkusateessa. Valtiovarainministerin pitkä käsi saattaa pian ulottua hernepelloillekin.

karunan kirkot

John Stenbäckin suunnittelema kansallisromanttinen Karunan kirkko on rakennettu harmaasta graniitista vuosina 1908–1910.  Helsingin Seurasaaressa oleva Karunan kirkko on nykyisen kirkkorakennuksen edeltäjä ja siitä on pienoismalli tämän näöltään linnamaisen rakennuksen sisällä. Nykyistä kirkkoa koskeviin kysymyksiin vastaili hieman vaitonainen nuorukainen lunttilappua silmäillen. Hän mainitsi kirkossa käyneen vilkkaimpana vierailupäivänä kymmenen katsojaa. 

 

Mutta asiaan: 

 

Kun Karunan kartanon omistaja Arvid Horn päätti nuorena miehenä avioitua Maskun Kankaisten kartanon Ingeborg Gyldenärin kanssa, pidettiin aietta sopimattomana, koska kyse oli serkuksista. Tuomiokapitulikaan ei heltynyt, vaan katsoi asian kuuluvan kuninkaalle. Yritettyään turhaan vuoden ajan saada kristillistä vihkimystä liitolleen sai pariskunta Lohjan kirkkoherralta painostuksen jälkeen vihkimyksen, jota ei kuitenkaan kirkollisesti hyväksytty ja pariskunnalta kiellettiin ehtoollisyhteys ja säädyn mukainen istumapaikka Sauvon kirkon etupenkissä. 

 

Synnytettyään kuudennen lapsensa Ingeborg kuoli ja Arvid avioitui vuonna 1680 laillisesti Maria Elisabet Krusen kanssa, mutta ehtoollis- ja etupenkkikielto säilyi. Tästä suivaantuneena Horn 1685 rakensi omilla rahoillaan kirkon kartanonsa viereen. Näin Karuna sai ensimmäisen kirkkorakennuksensa, jossa Arvid sai istua missä halusi ja osallistua ehtoolliselle. Hän pidätti itselleen patronaattioikeuden eli päätösvallan papin valinnassa, jollainen oli ollut Suomessa vain Joensuun kartanolla Halikossa ja Louhisaaren kartanolla Askaisissa.