sunnuntai 19. toukokuuta 2024

kaatuneiden muistopäivää


vaahteroiden kultasateessa. 

Kaatunut on sotilastermistössä taistelussa kuollut, oli hän menettänyt henkensä missä asennossa tahansa. Kun pasifisti Arnd Pekurinen oli rintamaoloissa kapteenin käskystä teloitettu, hänen leskelleen valehdeltiin miehen kaatuneen taistelussa. Pekurinen kuopattiin teloituspaikalle, mistä hänet kuljetettiin Helsinkiin Malmin hautausmaalle. Erno Paasilinna on kertonut sankarivainaja Pekurisen elämäntarinan kirjassaan Rohkeus: Arndt Pekurisen elämä ja teloitus.

torstai 16. toukokuuta 2024

valkovuokko

kukoistaa minkä voi. Itse asiassa valkovuokkojen kukinta Turun Ruissalossa, josta kuva, on juuri nyt runsaimmillaan. Kukat levittäytyvät laajoina mattoina tammilehdoissa ja teiden varsilla. Valkovuokko leviää tehokkaasti juurakkonsa avulla, mutta siemenestä alkunsa saanut kasvi alkaa kukkia vasta 14-15-vuotiaana. Kuvassa kallion kyljessä kykkivälle yksinäiselle valkovuokolle pitävät seuraa kielojen lehtitupet, joista kukkavarret tuota pikaa putkahtavat. Kielo on saanut nimensä kieltä muistuttavista lehdistään.

mute swan

Runsalan runsaissa ruovikkolämpäreissä näyttää olevan kyhmyjoutsenilla yhdyskuntapesintää. Suomen ensimmäiset kyhmyrit tuotiin Ahvenanmaalle puistolinnuiksi ja niiden ensimmäinen pesintä siellä todettiin 1934, joten kyhmyjoutsenen historia Suomessa on lyhyt. Nyt tätä Suomen suurinta lintua, joka saattaa painaa 15 kiloa, tavataan yleisesti rannikkoalueilla ja sisävesillä. Määrällisesti niitä saattaa olla jopa 10 000 paria. 

Kyhmyjoutsenen erottaa helposti laulujoutsenesta, eivätkä ne pariudu keskenään. Kyhmyri ei toitota, kuten laulujoutsen, vaan on mykkä, englantilaisittain mute swan. Se kilpailee Suomessa niin voitokkaasti elintilasta laulujoutsenen kanssa, että kantaa on vaadittu harvennettavaksi. Ehkä se on päässyt runsastumaan kansallislintumme siivellä, ja onhan se korea ilmestys. Sitä on syöty Euroopassa, etekin Ranskassa, suurena herkkuna 600-1700-luvuilla, kunnes Amerikasta tuotu kalkkuna sen syrjäytti. Hankalina jäätalvina talvehtimaan jääneitä kyhmyreitä päätyy merikotkien suihin.

keskiviikko 15. toukokuuta 2024

kurkipenkiltä

Nämä pari- ja paikkauskolliset riukukintut olen jo tallentanut kameran muistikortille useana vuonna. Tänä keväänä heräsi jo ajatus mahdollisesta pesinnästä, koska toinen kuljeskeli yksinään laidunmaalla.

Lähistöllä on hyviä pesimäruovikoita ja emot hautovat vuorovälein, mutta pareittain kuljeskelu merkinnee, että linnut eivät ole vieläkään pesimäiässä. Kurki hautoo noin kuukauden ja jo nyt pitäisi pesässä olla muna tai kaksi ja haudonta käynnissä. 

Eilen kurjet häätivät pesiä rosvoilevan repolaisen laitumeltaan melkoisella metelillä, mutta kettu ei näyttänyt olevan moinaskaan, vaan köpötteli rauhallisesti metsän suojaan.