lukutuokio luonnossa

kirkon sivuitse

Kakskerran keskiaikaiseen tapaan rakennetun kirkon salia pidetään akustisesti erittäin konserttikelpoisena. Tänään kirkon sivuitse kävellessäni kuulin urkujen soivan. Menin kirkkosaliin, missä kanttori urkuparvella juoksutti sormiaan koskettimilla ehkä vain iloksi itselleen. Ehdin kohtalaisen tovin kuunnella ennen kuin kirkonpalvelija ilmoitti ryhtyvänsä imuroimaan.

tuonen lehto

karjalan kirkko

Karjalan kirkko Karjalankyläntien hautausmaineen ja kotiseutumuseoineen ei sijaitse maantieteellisessä Karjalassa, vaan Varsinais-Suomen Mynämäessä entisessä Karjalan kunnassa, kuten jäljempänä Karjalankylän rukoushuone. 

Uusgoottilainen Karjalan kirkko valmistui lääninarkkitehti Theodor Chiewitzin suunnittelemana 1869. Kirkon likellä olevassa hirsirakenteisessa lainamakasiinissa vuodelta 1891 toimii kotiseutumuseo. Jussi Vikainen on kylvänyt sankaripatsaita pitkin pitäjiä hautausmaita ja yksi löytyy täältäkin. 

Kuvasarjassa kirkkoa vinottain vastapäätä oleva rakennus, risti kyljessään, on entinen yksityiseen omistukseen siirtynyt evankeliumiyhdistyksen seurakuntatalo. Mustavalkoinen kuva kirkosta on 1900-luvun alulta. 

En koe hengellistä vetoa kirkkoihin enkä hautausmaihin, mutta niihin liittyvä historiallinen momentti on usein kiinnostava. Lisäksi tulen mielelläni tällaisiin syrjäisiin paikkoihin kuuntelemaan hiljaisuutta, joskaan en tarkoita nimenomaan vainajia. Hiljaisuuden ääniä juuri nyt ovat tuulen suhina puissa, poutataivaalla kirmaavien pääskyjen sirinä, satunnaiset laululintujen ääntelyt ja heinäsirkkojen siritys. Hiljaisuutta on metelöinnin poissaoloa. 

Karjalan kirkkoa kiinnostavampi saattaa olla Karjalankylän rukoushuoneen sijoittuminen keskiajalla kehittyneen Mynämäen syrjäiseen pitäjään. Kylän alueelle syntyi asutusta jo 1200-luvulla ja siellä on toiminut useita myllyjä, saha, meijeri ja kyläkauppa, joka näkyy kalmistokuvassa vasemmalla. 

Rukoushuone rakennettiin 1911 Karjalan seurakunnan 1600 luvun lopulta periytyvän kirkon paikalle. Vuoden 1692 piispantarkastuksen mukaan kylässä oli 16 talollista. Hyvässä hoidossa olevalle rukoushuoneelle on merkitty tälle vuodelle kaksi tapahtumaa: ehtoollishartaus heinäkuussa ja jouluhartaus. Myös pieni hautausmaa on siisti ja hyvin hoidettu.

katsekontakti

maa

"Jokin ääni selittää: -Tämä on se sairas pää, jossa hulluus sikiää."

(Otos Tuorlan observatoriolta)

kukoistaa yksin vain

rymättylästä ja sen kirkosta

Rymättylä on tullut kuuisaksi perunoistaan  ja varhemmin silleistään ja silakoistaan. Enää eivät sillilaivastot seilaa Pohjanmereltä Röölän sillisatamaan, mutta silliä kylässä jalostetaan ja varhain keväällä siemenperunoita maahan istutetaan. Rymättylä tunnettiin myös maamme talvinuottakeskuksena, mutta nuotanvetäjät ovat enää pronssipatsaana kunnantalon puistikossa.

Nykypäivänä Rymättylä tunnetaan keskiaikaisuutensa hyvin säilyttäneestä Pyhälle Jakobille omistetusta  kirkostaan ruman kyläkeskuksen kyljessä. 

1500-luvun alulla rakennetussa kirkossa on lukuisia keskiaikaisia veistoksia ja muuta esineistöä, näkyvimpänä triumfikrusifiksi 1300-luvulta ja eteisessä ruumislaudan päädyssä kasteallas. Kuoriseinällä olevan, viimeistä tuomiota esittävän maalauksen alapuolella, on kaksitoista apostolia tunnuskuvineen. Ylempi maalaus liittyy pääasiassa Jeesuksen kärsimyshistoriaan. Barokkityylinen saarnastuoli ja hautavaakunat ovat 1600-luvulta ja penkit 1830-luvulta. Kellotapuli on 1760-luvulta, tyyliltään enemmälti Ruotsissa kuin Suomessa harrastettu.