Karjalan kirkko Karjalankyläntien hautausmaineen ja kotiseutumuseoineen ei sijaitse maantieteellisessä Karjalassa, vaan Varsinais-Suomen Mynämäessä entisessä Karjalan kunnassa, kuten jäljempänä Karjalankylän rukoushuone.
Uusgoottilainen Karjalan kirkko valmistui lääninarkkitehti Theodor Chiewitzin suunnittelemana 1869. Kirkon likellä olevassa hirsirakenteisessa lainamakasiinissa vuodelta 1891 toimii kotiseutumuseo. Jussi Vikainen on kylvänyt sankaripatsaita pitkin pitäjiä hautausmaita ja yksi löytyy täältäkin.
Kuvasarjassa kirkkoa vinottain vastapäätä oleva rakennus, risti kyljessään, on entinen yksityiseen omistukseen siirtynyt evankeliumiyhdistyksen seurakuntatalo. Mustavalkoinen kuva kirkosta on 1900-luvun alulta.
En koe hengellistä vetoa kirkkoihin enkä hautausmaihin, mutta niihin liittyvä historiallinen momentti on usein kiinnostava. Lisäksi tulen mielelläni tällaisiin syrjäisiin paikkoihin kuuntelemaan hiljaisuutta, joskaan en tarkoita nimenomaan vainajia. Hiljaisuuden ääniä juuri nyt ovat tuulen suhina puissa, poutataivaalla kirmaavien pääskyjen sirinä, satunnaiset laululintujen ääntelyt ja heinäsirkkojen siritys. Hiljaisuutta on metelöinnin poissaoloa.
Karjalan kirkkoa kiinnostavampi saattaa olla Karjalankylän rukoushuoneen sijoittuminen keskiajalla kehittyneen Mynämäen syrjäiseen pitäjään. Kylän alueelle syntyi asutusta jo 1200-luvulla ja siellä on toiminut useita myllyjä, saha, meijeri ja kyläkauppa, joka näkyy kalmistokuvassa vasemmalla.
Rukoushuone rakennettiin 1911 Karjalan seurakunnan 1600 luvun lopulta periytyvän kirkon paikalle. Vuoden 1692 piispantarkastuksen mukaan kylässä oli 16 talollista. Hyvässä hoidossa olevalle rukoushuoneelle on merkitty tälle vuodelle kaksi tapahtumaa: ehtoollishartaus heinäkuussa ja jouluhartaus. Myös pieni hautausmaa on siisti ja hyvin hoidettu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti