keskiviikko 30. lokakuuta 2024

maanantai 28. lokakuuta 2024

sulka syksylle

metsän kuvat

Vesiputin viereen asettuneen keltakurjenmiekan kukka on vaakunaliljan esikuva. Syksyisen luonnon väriläiskä, punakärpässieni, on koivun ja männyn juurisieni, Vsemmanpuoleinen on vielä vauvaikäinen. Juuri maanpinnalle nousevaa sientä peittää valkoinen suojus, josta osa jää pilkkuina lakin pinnalle. Puna-ailakki kukkii myöhäiseen syksyyn. Pähkinäpensaan urpu on kuin koru. Leutoina talvina se avautuu jo helmikuulla.

lauantai 26. lokakuuta 2024

perjantai 25. lokakuuta 2024

metsä hiljenee


Syksyn myötä metsä hiljenee, mutta ei sentään vaikene. Satunnaiselle kulkijalle kertovat olemassaolostaan esimerkiksi tiaiset, tikka, palokärki, närhi, korppi, varis, mustarastas ja heinäsorsa. 

Mahdollisesti Kaakkois-Suomesta rajaloikkareina tulleet hirvikärpäset ovat inhottava lukunsa korkeimman tahon luomistyössä. Elukat saattavat erehtyä imemään verta ihmisestä, mutta lisääntyäkseen ne tarvitsevat tujauksen hirvieläimestä. 

Pähkinäpensaat välittävät vielä valoa riipiytyneessä lehtimetsässä (kaksi ylintä kuvaa). Eurooppalaisen hasselpähkinäpensaan juurakko saattaa elää jopa tuhat vuotta, maanpäälliset osat vain viitisenkymmentä, mutta juurakosta tunkee uusia varsia. 

Sinivuokko viihtyy hyvin pähkinäpensaan yhteydessä, kuten ainavihreistä lehdistä karikkeen seassa näkyy (saniaiskuva). Alimmassa kuvassa on sortuneen tammen maatuvia osia.

torstai 24. lokakuuta 2024

tiistai 22. lokakuuta 2024

sunnuntai 20. lokakuuta 2024

perjantai 18. lokakuuta 2024

keskiviikko 16. lokakuuta 2024

maanantai 14. lokakuuta 2024

myrkyllinen

Punakärpässieni on nuorena nätti. Vanhemmiten siitä tulee etananasyömä lettu. Sieni on myrkyllinen, mutta erityisen tappava kärpäsille, joka heittävät henkensä juotuaan paloiteltuja sieniä sisältävää maitoa. Saamelaisten samaanit söivät menoissaan päihdyttäviä punakärpässieniä ja joivat niillä ruokittujen porojen virtsaa, johon myrkyt olivat liuenneet. Koska punakärpässienten myrkyt ovat vesiliukoisia, saa paloitelluista sienistä kymmenminuuttisella keittämisellä ainakin yhden tähden ruokasieniä. Raakojen kärpässienten syönti ja sienivirtsan juonti ei ole ollut vain porosaamelaisten juttu, vaan sitä on harrastettu nykypäivän kivikylissäkin.

sunnuntai 13. lokakuuta 2024

lauantai 12. lokakuuta 2024

terhokoti

Aleksis Kiven runossa kuusi ryskyen kaatuu, mutta tässä metsässä ryskyen kaatuu tammi. Kun kyseessä on luonnonsuojelumetsä, kuten tässä, jätetään kaatuneet puut silleen, mutta metsätielle rojahtaneisiin on pakko kajota. Oheisessa kuvassa tammi on pätkitty ja pinottu huoneistohotelliksi metsän eläjille.

perjantai 11. lokakuuta 2024

torstai 10. lokakuuta 2024

kivet

Kymmenes lokakuuta on merkitty Aleksis Kiven liputuspäiväksi. Jotkut vielä tietävät, kuka oli hän, joka kirjoitti teoksen Seitsemän veljestä

Kuulun siihen ikäluokkaan, joka jo kansakoulussa joutui tutustumaan sekä Aleksis Kivestä kirjoitettuun että hänen tunnetuimpaan teokseensa. 

Kiven teoksessa on joskus poikkeuksellisen kiinnostuksen kohteeksi noussut Hiidenkivi, jolla veljekset joutuivat olemaan kolme päivää Viertolan kolmenkymmenenkolmen vihaisen härän (sonnin) piirittäminä, kunnes tuliluikuillaan päästivät ne päiviltä. 

Vuonna 1939 veljeksistä tehdyssä elokuvassa sonnien virkaa tekivät lehmät. Yhdessä otoksessa huomasin utareiden heilahtavan. 

Joidenkin mielestä hiidenkivikohtauksen kivellä täytyy väkisinkin olla esikuva, mutta varmaan tietoon ei ole päästy.

Hiidenkivi-artikkelissaan edesmennyt Joensuun yliopistossa vaikuttanut kirjallisuustieteilijä ja historioitsija Hannes Sihvo katsoi järjettömäksi, että muuan vanhan Hämeenlinnan tien varressa makaava laakea kivi on merkitty aidoksi nähtävyydeksi. Hänen näkemyksessään Jukolan poikien Hiidenkivi liittyy selvästi Raalan ja Palojoen kylien väliseen rajaan.

Hannes Sihvo sai 2003 Lauri Jäntin palkinnon Kivi-elämäkerrastaan  Elävä kivi - Aleksis Kivi aikanansa (SKS).

tiistai 8. lokakuuta 2024

keväästä syksyyn

Sama puu keväällä ja syksyllä. Kauneus on katsojan katseessa.

perjantai 4. lokakuuta 2024

hiirenporras

Paikoin saniaiset makaavat ruskeina riepuina metsänpohjalla, mutta soreahiirenporras kukoistaa laskevan auringon kajossa.

torstai 3. lokakuuta 2024

kesän mentyä

Syksy on kaikissa vaiheissaan kiehtovaa aikaa. Täällä maamme lounaishelmassa se on nyt värikkäimmillään. Kuvasarjassa oleva koivukuja on syysasussaan kaunis, mutta istutettu koivikko ei varsinaisesti kuulu syysväreiltään hillittyyn lehtoluontoon, jota näkyy hieman muissa kuvissa. Viimeistä edellisessä kuvassa on tikan ruokailupuu. Ruissalon metsässä on meneillään kannanhoidollinen kauriinmetsästys, jolla pyritään turvamaan erityisesti tammien luontainen uusiutuminen. Tammistot kärsivät liiasta laiduntamisesta, maan kuopimisesta ja sarvien hankaamisesta. Kun metsäkauriskannan vähentäminen 2017 alkoi, arvioitiin niiden määräksi 400. Tavoitekannaksi on määritelty 40-50 yksilöä. Kauris on kaunis eläin.