sillalla

Ohessa on valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuurikohteeksi nimetty 1850 valmistunut Muntin kiviholvisilta Kustavintien varrella yhdistämässä Koiviston kylän mantereen puolella olevaan Taivassaloon yli kapean Muntinsalmen, joka on kuroutunut maan kohoamisen myötä vähäiseksi puroksi sammakoiden lemmenleikkeihin. Silta on sikäli erikoinen, että se on ladottu luonnonkivistä kylmämuurina (ilman sidosaineita). 

Tuomien rungot ovat tuomenkehrääjäkoiden hienostuneiksi verhoamia. Puron piennarnäkymä kertoo kissankellojen ajasta.

torilla

Taivassalossa

tuleentuva

Taivassalo

Laiton grillipaikka

 "Grillaaminen ja kaikenlainen leiriytyminen kielletty!"

joukkoruokailu

 Kukkakärpäsiä karhunputken kukinnoissa.

turun torintauti

Kolossaalisen ortodoksikirkon sopivuudesta Turun kauppatorin laidassa ollaan ainakin kahta mieltä. Alun perin tontille oli määrä rakentaa raatihuone, mutta vuonna 1838 keisari Nikolai I antoi määräyksen rakentaa Turun ortodokseille kirkko raatihuoneelle varatulle tontille. Johan Carl Ludvig Engelin suunnitteleman ja elokuussa 1845 valmistuneen rakennuksen jälkeen Raatihuoneenkatu (nykyinen Yliopistokatu) muuttui Venäjän kirkkokaduksi. Rakennusta on korjattu monesti sisältä ja ulkoa. Kellotorni on purettu ja kolkuttimet siirretty muihin tehtäviin. 

Suomen ortodoksinen kirkko kuuluu itsehallinnollisena kirkkokuntana Konstantinopolin ekumeenisen patriarkaatin   alaisuuteen. Turun Moskovan patriarkaatin alainen kirkkotila on viimeksi sijainnut Venäjän konsulaatin viereisen Luostarinmäen museoalueen kyljessä sijaitsevassa tiilikasarmissa, jonka käyttöoikeus sanottiin irti Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Venäläisten on poistuttava rakennuksesta elokuun alkuun mennessä. 

* * *

Turun kauppatori ja sen ympäristö on ollut vuodesta 2018 järjestyksen kourissa torin kannen alle rakennetun parkkiluolan ja sen kannelle sijoitettavien rakenteiden takia. Vain luoja tietää, mutta ei kerro, milloin ovat toria ympäröivät kadut ja sitä myöten muukin kaupungin ahdas ydinkeskusta normaalisti liikennöitävissä. 

Turussa on tehty juuri niin kuin muutamissa muissakin maakuntien kaupungeissa. Kun liike-elämä on kaavoitettu etäälle mammuttimaisiin liikekeskuksiin, aletaan miettiä, miten kaupunkikeskustaa elävöitettäisiin. Patenttiratkaisuna kaivetaan tori auki ja rakennetaan monttuun maksullinen parkkihalli.

ajan riento

13.8 kilometrin aikavaellus Kaarinassa sijaitsevalta Tuorlan observatoriolta Turun yliopistonmäelle. Metri vastaa miljoonaa vuotta ja kilometri miljardia vuotta.

turun taloja

Turun vanhakaupunki tunnetaan ensi sijassa arvorakennuksistaan, joista tuomiokirkko ylhäisimpänä, mutta eniten minua kiehtoo alueen asutus kujineen ja kukkapihoineen. Kaupunkisuunnittelijoita alueen nykyisyys ei tyydytä. Heidän mukaansa vanhakaupunki on toiminnallisesti unelias ja  kaupallisesti kehittymätön ja puistot vajaakäytöllä. Kehittämissuunnitelmassa alue halutaan nähdä vetovoimaisena matkailukohteena, mitä se sitten käytännössä olisikaan. Minulle alueen nykyinen "toiminnallinen uneliaisuus" on sen vahvuus. Meteliä ja menoa löytyy muualta.

kiipeilyseinä

torso ja vekkulit

EU:n kulttuuripääkaupunkinakin esiintyneessä Turun kaupungissa on monenlaisia ulkoilmaveistoksia herättämässä hilpeyttä ja kummastusta, kuten yliopistonmäen kaksoistorso ja kolme vekkulia. 

Terho Sakin Torso-veistos tunnetaan myös nimellä Muusat. Veistos on kaksipuolinen. Kuvissa näytetään molemmat puolet. Runoilija Veikko Antero Koskenniemestä on kysymys. Hän, koulutukseltaan vain maisteri, toimi Turun yliopiston rehtorina 1924–1932. Muistomerkin sekalaiset naistorsot viittaavat hellenistisiin, taidehistoriallisesti merkittäviin ja ajan saatossa vahingoittuneisiin veistoksiin. Tämän tiedän löydettyäni selityksen veistokselle, jonka jalustaan on kirjoitettu näennäisen komeat mutta tyhjää kajahtavat säkeet Koskenniemen sangen mitättömästä runosta Etruskilainen vaasi (Elegioja 1917). 

Turun yliopiston päärakennuksen edustalla oleva muistomerkki kuvaa kolmea toimetonta nuorukaista seisomassa jollakin merkillisellä alustalla, josta en osaa sanoa, symboloiko se erityisesti jotain. Kädet taskuissa seisoskelevat nuoret herrat, joiden nimillä teos tunnetaan, ovat vasemmalta oikealle  J. L. Runeberg, Elias Lönnrot ja J. V. Snellman, jotka aloittivat opiskelunsa Turun akatemiassa vuonna 1822. Mustagraniitista valmistettu Harry Kivijärven (1931-2010) suunnittelema teos tunnetaan myös lempinimellä Kolme vekkulia. 

Harry Kivijärvestä vielä sen verran, että juuri hänen suunnittelemansa teos "Kusti ja Alli", oik. Itä ja länsi, on Paasikiven aukiolla Helsingissä. 

pihat

 Turun yliopistonmäki