Muistan hyvin Helsingin makkaratalon kohdalla olleen Theodor Höijerin ja F. A. Sjöströmin 1870-luvulla suunnitteleman Skohan uusrenessanssia edustaneen tyylikkään asuin- ja liiketalon. Alkuperäisen suunnitelman mukaan kortteli oli määrä pyhittää betonibrutalismille Aleksanterinkadun puolelle asti, mutta onneksi suunnitelma raukesi. Kaupunkikuvaan rumasti istuvaa Viljo Revellin ja Heikki Castrénin suunnittelemaa 1967 valmistunutta rakennusta on kovasti ehostettu ja se on lailla suojeltu. Sen paraatipuoli on rautatieasenaa vastapäätä. Oheiset kuvat ovat Keskuskadulta. Rakennus on hybridi, joka ei muistuta kunnolla alkuperäistä itseään juuri muuten kuin "makkaran" osalta. Kansalaiskannanotoissa uloketta on vaadittu poistettavaksi ja koko rakennus purettavaksi. Mitä oikeastaan on suojeltu?
maanantai 29. marraskuuta 2021
torstai 25. marraskuuta 2021
jurmon kappeli
Saaristomerellä Jurmon saaressa on vuonna 1846 kirvesmiestyönä valmistunut kappeli, järjestyksessään saaren kolmas. Ensimmäinen kappeli sijaitsi nykyisin Kappelinmäeksi sanotulla saaren korkeimmalla kohdalla, mutta kun merenkulkijat erehtyivät pitämään sitä pookina, aluksia ohjaavana valottomana majakkana, rakennettiin toinen, 1703 valmistunut kappeli, nykyiselle alavalle paikalle.
Kappeli on auki kesäisin turisteille ja erinäisille kirkollisille toimituksille. Kerran vuodessa kappelissa pidetään jumalanpalvelus heinäkuun toisena sunnuntaina. Kylän asukkaat hoitavat Länsi-Turunmaan suomalaisen seurakunnan omistaman rakennuksen ja hautausmaan. Vuoteen 1962 asti myös likeisen Utön vainajat kuopattiin Jurmoon, merestä kohoavan kolmannen Salpausselän kaukaisen jatkeen hiekkaan, koska vasta tuolloin Utön kalliosaari sai oman hautausmaansa, jonne hiekka tuotiin proomuilla Paraisilta ja Korppoosta.
Mustavalkoisen kuvan iästä minulla ei ole tietoa, mutta siitä näkee, miten nykyinen kappeli asettui suhteessa kylään. Kuvissa näkyvä männikkö on istutusmetsää, jonka puut seisovat säntillisissä riveissä. Legendan mukaan Kustaa Vaasa olisi rangaistuksena saarelaisten merirosvoiluista poltattanut saaren metsän. Nykyinen männikkö edustaisi jonkinlaista ennallistusta. Alimmassa kuvassa kappeli pilkottaa kuvan oikeasta reunasta.
perjantai 12. marraskuuta 2021
perjantai 29. lokakuuta 2021
ruskon kirkkomaalla
Vaikka sääennuste tuotti pettymyksen, ei pilvinen päivä estänyt poikkeamasta vanhan pyhiinvaellusreitin varrella sijaitsevan Ruskon pienen keskiaikaisen harmaakivikirkon kalmistoon. Koska kirkon ovi oli sattumoisin auki vainajan siunaustilaisuuden jäljiltä, rohkenin kurkistaa sisälle yhden kuvanoton verran, varsinkin kun vahtimestari myöntyvästi nyökkäsi. Aiemmin olen blogissani esitellyt kirkon.
Hautakivistä kiinnitti erityisesti huomiotani viime vuonna kuolleen ruskolaisen kuvanveistäjän ja graafikon, Juhani Vikaisen, hautamuistomerkki, jossa oleva veistos on taiteilijan itsensä tekemä. Hän oli Vehmaalle haudatun taiteilijaprofessori Jussi Vikaisen poika.
Isä Jussi tuli tunnetuksi erityisesti Lounais-Suomessa, jonne hän suunnitteli 20 sankaripatsasta veistäen niistä pääosan kotiseutunsa Vehmaan graniittiin.
Jussi Vikaisen veljiä olivat mm. taidegraafikko Voitto Vikainen ja sarjakuvataiteilija Olavi Vikainen, jonka ensimmäinen sarjakuva oli Nalle Nöpönenä Anni Swanin toimittamassa Sirkka-lehdessä 1933. Hänen ensimmäinen sarjakuvakirjansa (1942) oli Pupu, Kili ja Possu. Kirjasta otettiin viisi painosta, viimeinen 1960.
lauantai 23. lokakuuta 2021
torstai 14. lokakuuta 2021
lokakuun neljästoista
Vastarannalla on Satava, entiseen Kakskerran kuntaan kuulunut saari. Edessäni oleva merenlahti on Kakskerran kirkkosuntti.
sunnuntai 10. lokakuuta 2021
puolalanmäellä
Turku mainitaan seitsemän kukkulan kaupunkina. Eräälle niistä, Puolalanmäelle, nousi kaupungin uljaimpiin kuuluva rakennus, liikemiesveljesten Ernst ja Magnus Dahlströmin lahjoitusvaroin rakennettu ja Turun kaupungille lahjoitettu taidemuseo, joka valmistui vuonna 1904 keskelle matalaa puutalokaupunkia arkkitehti Gustaf Nyströmin (1856 Helsinki – 1917 Helsinki) suunnittelemana. Rakennuksen monumentaalinen hahmo ilmenee hyvin kuvasarjassa olevista postikorttikuvista, joista rakennusaikainen on vuodelta 1904 ja värikuva vuodelta 1906. Nuoret arkkitehdit pitivät polyteknillisen korkeakoulun nelikymppisen professori Gustaf Nyströmin suunnitelmaa vanhanaikaisena, mutta nykypäivän katsannossa tätä jugendluomusta voi vain ihailla. Hänen käsialaansa on myös Turun kauppahalli.
Muutamia vuosia taidemuseon valmistumisen jälkeen alkoi Puolalanmäen rinteille nousta kookkaita jugendrakennuksia, joiden pystyttämistä vastustettiin sillä perusteella, että ne tulisivat peittämään mäeltä avautuvat avarat näkymät. Postikorttikuvista näkee vallinneen tilanteen. Mutta kävi niin kuin aina käy. Vuonna 1908 Puolalanmäen kylkeen nousi Aleksander Nyströmin suunnittelema Päivölä (kuvissa villiviinin koristama rakennus). Turkulaistunut Aleksander oli edellä mainitun Gustaf Nyströmin 13 vuotta nuorempi veli, joka suunnitteli Turkuun useita rakennuksia, Puolalanpuistoon muitakin kuin Päivölän, jonka vieressä on 1910 valmistunut Frithiof Strandellin (1865–1925) suunnittelema Albatross, jota on sanottu myös taiteilijoiden taloksi, koska sen ylimmän kerroksen ateljeeasunnoissa asui taiteilijoita, mm. Väinö Aaltonen.
Strandell vaikutti merkittävästi Turun kaupunkikuvaan suunnittelemillaan lukuisilla uusrenessanssi- ja jugendrakennuksilla. Jälkimmäisten purkaminen herätti Turussa erityistä huomiota, kun myös Strandellin suunnittelema Hamburger Börs purettiin. Syntyi sanonta Turun tauti, jolla viitattiin erityisesti Turussa 1960- ja 1970-luvuilla tapahtuneeseen vanhojen kulttuurihistoriallisesti merkittävien rakennusten purkamiseen uudisrakennusten tieltä ja siihen liittyvään vapaamuurarivetoiseen korruptioon. Arvorakennusten surutonta purkamista esiintyi muutamissa muissakin kaupungeissa.
Puolalanmäen kupeessa sijaitsevista jugendrakennuksista on vielä mainittava tamperelaissyntyisen Wivi Lönnin (1872 – 1966) suunnittelema Turun ruotsalainen yhteiskoulu, Åbo Svenska Samskola, lempinimeltään Samsis. Kuvissa oleva rakennus, ainoa Wivi Lönnin Turkuun suunnittelema, valmistui vuonna 1909 tai 1910. Hän oli Suomen ensimmäinen itsenäisenä ammatinharjoittajana toiminut naisarkkitehti. Valmistuttuaan hän työskenteli toista vuotta Turun taidemuseon suunnitelleen arkkitehtuurin pääopettajan, Gustaf Nyströmin, toimistossa. Urallaan hän työskenteli tiiviisti arkkitehti Armas Lindgrenin kanssa. Heidän suurin yhteinen työnsä oli Tallinnan Estonia-teatteri. Wivi Lönn ei harrastanut töissään ulkonaista prameilua, kuten Armas. Hänen bravuurinsa olivat taloudellisesti edulliset tilaratkaisut. Hän suunnitteli 30 koulurakennusta, joista tosin kaikki eivät toteutuneet.
Taidemuseo on itse asiassa tiilirakennus. Graniitti pintarakenteena antaa rakennuksesta poikkeuksellisen massiivisen vaikutelman.
keskiviikko 6. lokakuuta 2021
maanantai 4. lokakuuta 2021
turun biologinen museo
Eräs Turun omaperäisistä arkkitehtonisista luomuksista on arkkitehti Alex Nyströmin (1869 – 1926) suunnittelema, kansallisromanttista tyyliä tapaileva puinen museorakennus, josta kaupungin biologinen museo on saanut näyttelytilat jo yli sadaksi vuodeksi. Rakennus pystytettiin vuonna 1907 lahjoitusvaroin ja se on säilytetty osapuilleen alkuperäisessä asussaan.
Nyström suunnitteli useita jugend-tyylisiä rakennuksia Turkuun, mm. Volter Kilven talon. Vaikka hän oli ansiokas arkkitehti, sai hänen isoveljensä Gunnar suunnitella mm. Helsingin vanhan kauppahallin, Valtionarkiston, Desingmuseon, Turun kauppahallin, Turun taidemuseon, Helsingin yliopiston kirjaston ja ylipäätänsä lukuisia arvorakennuksia, mutta palannen velipojan ansioihin myöhemmin.
Kuvasarjan alaosassa on hyönteishotelli ja kookkaampien siivekkäiden hautomoita.