torstai 14. lokakuuta 2021

lokakuun neljästoista

Vastarannalla on Satava, entiseen Kakskerran kuntaan kuulunut saari. Edessäni oleva merenlahti on Kakskerran kirkkosuntti.

muistojemme lehdet kuolleet

Kakskerta

sunnuntai 10. lokakuuta 2021

puolalanmäellä

Turku mainitaan seitsemän kukkulan kaupunkina. Eräälle niistä, Puolalanmäelle, nousi kaupungin uljaimpiin kuuluva rakennus, liikemiesveljesten Ernst ja Magnus Dahlströmin lahjoitusvaroin rakennettu ja Turun kaupungille lahjoitettu taidemuseo, joka valmistui vuonna 1904 keskelle matalaa puutalokaupunkia arkkitehti Gustaf Nyströmin (1856 Helsinki – 1917 Helsinki) suunnittelemana. Rakennuksen monumentaalinen hahmo ilmenee hyvin kuvasarjassa olevista postikorttikuvista, joista rakennusaikainen on vuodelta 1904 ja värikuva vuodelta 1906. Nuoret arkkitehdit pitivät polyteknillisen korkeakoulun nelikymppisen professori Gustaf Nyströmin suunnitelmaa vanhanaikaisena, mutta nykypäivän katsannossa tätä jugendluomusta voi vain ihailla. Hänen käsialaansa on myös Turun kauppahalli. 

Muutamia vuosia taidemuseon valmistumisen jälkeen alkoi Puolalanmäen rinteille nousta kookkaita jugendrakennuksia, joiden pystyttämistä vastustettiin sillä perusteella, että ne tulisivat peittämään mäeltä avautuvat avarat näkymät. Postikorttikuvista näkee vallinneen tilanteen. Mutta kävi niin kuin aina käy. Vuonna 1908 Puolalanmäen kylkeen nousi Aleksander Nyströmin suunnittelema Päivölä (kuvissa villiviinin koristama rakennus). Turkulaistunut Aleksander oli edellä mainitun Gustaf Nyströmin 13 vuotta nuorempi veli, joka suunnitteli Turkuun useita rakennuksia, Puolalanpuistoon muitakin kuin Päivölän, jonka vieressä on 1910 valmistunut Frithiof Strandellin (1865–1925) suunnittelema Albatross, jota on sanottu myös taiteilijoiden taloksi, koska sen ylimmän kerroksen ateljeeasunnoissa asui taiteilijoita, mm. Väinö Aaltonen

Strandell vaikutti merkittävästi Turun kaupunkikuvaan suunnittelemillaan lukuisilla uusrenessanssi- ja jugendrakennuksilla. Jälkimmäisten purkaminen herätti Turussa erityistä huomiota, kun myös Strandellin suunnittelema Hamburger Börs purettiin. Syntyi sanonta Turun tauti, jolla viitattiin erityisesti Turussa 1960- ja 1970-luvuilla tapahtuneeseen vanhojen kulttuurihistoriallisesti merkittävien rakennusten purkamiseen uudisrakennusten tieltä ja siihen liittyvään vapaamuurarivetoiseen korruptioon. Arvorakennusten surutonta purkamista esiintyi muutamissa muissakin kaupungeissa. 

Puolalanmäen kupeessa sijaitsevista jugendrakennuksista on vielä mainittava tamperelaissyntyisen Wivi Lönnin (1872 – 1966) suunnittelema Turun ruotsalainen yhteiskoulu, Åbo Svenska Samskola, lempinimeltään Samsis. Kuvissa oleva rakennus, ainoa Wivi Lönnin Turkuun suunnittelema, valmistui vuonna 1909 tai 1910. Hän oli Suomen ensimmäinen itsenäisenä ammatinharjoittajana toiminut naisarkkitehti. Valmistuttuaan hän työskenteli toista vuotta Turun taidemuseon suunnitelleen arkkitehtuurin pääopettajan, Gustaf Nyströmin, toimistossa. Urallaan hän työskenteli tiiviisti arkkitehti Armas Lindgrenin kanssa. Heidän suurin yhteinen työnsä oli Tallinnan Estonia-teatteri. Wivi Lönn ei harrastanut töissään ulkonaista prameilua, kuten Armas. Hänen bravuurinsa olivat taloudellisesti edulliset tilaratkaisut. Hän suunnitteli 30 koulurakennusta, joista tosin kaikki eivät toteutuneet. 

Taidemuseo on itse asiassa tiilirakennus. Graniitti pintarakenteena antaa rakennuksesta poikkeuksellisen massiivisen vaikutelman.

lehtokotilot

Keräsi ja kuvasi Ville.

keskiviikko 6. lokakuuta 2021

maanantai 4. lokakuuta 2021

turun biologinen museo

Eräs Turun omaperäisistä arkkitehtonisista luomuksista on arkkitehti Alex Nyströmin (1869 – 1926) suunnittelema, kansallisromanttista tyyliä tapaileva puinen museorakennus, josta kaupungin biologinen museo on saanut näyttelytilat jo yli sadaksi vuodeksi. Rakennus pystytettiin vuonna 1907 lahjoitusvaroin ja se on säilytetty osapuilleen alkuperäisessä asussaan.

Nyström suunnitteli useita jugend-tyylisiä rakennuksia Turkuun, mm. Volter Kilven talon. Vaikka hän  oli ansiokas arkkitehti, sai hänen isoveljensä Gunnar suunnitella mm. Helsingin vanhan kauppahallin, Valtionarkiston, Desingmuseon, Turun kauppahallin, Turun taidemuseon, Helsingin yliopiston kirjaston ja ylipäätänsä lukuisia arvorakennuksia, mutta palannen velipojan ansioihin myöhemmin.

Kuvasarjan alaosassa on hyönteishotelli ja kookkaampien siivekkäiden hautomoita.

sunnuntai 3. lokakuuta 2021

ystävyyden patsas

Kukkulan takaa pilkottava veistos ei kuvaa korttiporukkaa tai tenuremmiä, vaan turkulaisten ja leningradilaisten välistä ystävyyttä.

hän piileskeli täällä

sunnuntai 26. syyskuuta 2021

iltavalo

En ole lintubongari. Nostokurjen tallentuminen muistikortille oli onnellinen sattuma.

perjantai 17. syyskuuta 2021

kirkolla

Päiväretkelläni Rymättylässä pysähdyin Pyhän Johanneksen kirkolla. Katolisena aikana kirkko oli pyhiinvaelluskohde. Nykyisin Naantaliin kuuluvasta Rymättylän seurakunnasta on ensimmäinen maininta vuodelta 1335. Kirkko on rakennettu viimeistään 1500-luvun alulla. Kirkkosalia kunnostettiin 1927-1928, jolloin mm. kalkkimaalaukset ja veistokset restauroitiin. Museoviraston mukaan rakennus on säilynyt erinomaisesti keskiaikaisessa asussaan, kuten myös taitavasti restauroitu kirkkosali. Olen tehnyt kirkosta esittelyn tai kaksi, joten tällä kertaa nautin vain aurinkoisesta syyspäivästä ja hautausmaan rauhasta.

keskiviikko 15. syyskuuta 2021

röölä

Röölä, ent. Röödilä, sijaitsee Otavan saarella nykyisin Naantaliin kuuluvassa Rymättylässä. Matkailuesitteissä Röölä mainitaan pienenä viehättävänä kylänä, mutta kulkija kyllä pettyy, jos sellaiseen luulee menevänsä. 

Kunniansa päivinä Röölässä sijaitsi mm. sillinjalostamo, mylly, raamisaha, sekatavarakauppa ja kaksi pankin sivukonttoria, mutta ennen muuta Röölä tunnettiin sillisatamastaan, johon Saukko-laivasto toi vuotuisen lastinsa.

Rymättyläläisten veljesten perustama kalastusyhtiö aloitti sillinpyynnin ja kalan jalostamisen vuonna 1949. Vuonna 1969 Röölän satamassa purettiin ennätyksellinen 1,23 miljoonan kilon sillisaalis. 

Vuodesta 1965 Rymättylän Säilyke oli Suomen ainoa sillinpyyntiyhtiö ja sen Saukko-laivaston paluu pyyntimatkalta oli valtakunnallinen uutinen vielä 1970-luvulla. 

Sillitehdas lopetettiin 2014, minkä jälkeen tiloissa on ollut muuta tuotantoa.

Vähän nukkavierulta vaikuttava kyläkeskus saariston pienen rengastien varrella pyrkii profiloitumaan matkailukohteena.

Koska Rymättylä on kuuluisa myös perunoistaan, järjestetään Röölässä aina alkukesästä Sillii & uusii perunoi -tapahtuma.

sunnuntai 12. syyskuuta 2021

häirikkö

Komealupiini on säädetty haitalliseksi maahanmuuttajaksi, jota ei saa päästää eikä tuoda Suomeen EU:n ulkopuolelta eikä myöskään toisesta EU-maasta, pitää hallussa, kasvattaa, kuljettaa, saattaa markkinoille, välittää taikka myydä tai muuten luovuttaa. En tiedä, onko määräyksistä poikkeaminen sanktioitu, mutta komealupiini on niin hyvä kotoutuja, että vaikka se ei  saisikaan tulokaslajin statusta, sen olemassaolo faunassamme on pakko hyväksyä. 

Komealupiinin siemenet kestävät itämiskykyisinä vuosikymmenistä vuosisatoihin. Ilman lupiineja tielaitoksen sorapenkoilla ei kasvaisi mikään. Olen pyöräillyt ympäriämpäri maakunnissamme ja tienvarsia nähneenä en oikein ota uskoakseni, että lupiinista tulisi nykyisellään vallitseva tai edes merkittävä piennarlajike.

lauantai 11. syyskuuta 2021

Särkisalon kirkko

Perniön saariston Isoluodolla oleva Särkisalon vaatimaton kirkko sijaitsee entisessä Särkisalon kunnassa, joka nykyisin kuuluu Saloon. Käydessäni kirkossa rakennus oli saamassa uutta punaväriä kylkiinsä, joten rakennustelineiden ja muiden vempaimien takia en saanut siitä edustavaa ulkokuvaa. Vuonna 1760 valmistunut hirsirakenteinen kirkko on torniton, suorakaiteenmuotoinen pitkäkirkko. Erillinen kellotapuli valmistui vuonna 1761-62.

Kuorin alttaritaulun aiheena on Jeesus ja lapset ja sen maalasi Alexandra Frosterus-Såltin vuonna 1897. Edeltävä alttaritaulu on kirkkosalin sivuseinällä. Karin Mascitti-Slotte maalasi vuonna 1961 urkuparven peileihin apostolien kuvat ja teki lasimaalaukset kolme vuotta varhemmin. Toisessa ikkunassa on kuvattuna suojelusenkeli sekä mm. pitäjän vanhin, Petun saarella oleva mylly, Hakkalan saha ja Förbyn kalkkilouhimo. Toisessa ikkunassa on suojelusenkelin varjeluksessa Särkisalon kirkko ja purjehtiva kuunari.

Saarnastuoli on vuodelta 1869.   Kirkon ensimmäiset urut on alunperin rakennettu 1772 Helsinkiin Ulrika Eleonoran kirkkoon, mutta niistä  on jäljellä vain fasadi ja sekin madallettuna, koska ei alkuperäisenä mahtunut sille varattuun tilaan. Ennen Särkisaloa urut olivat väliaikaissoittimena Helsingin Vanhassa kirkossa.  Kirkkosalissa on myös kuoriposiviivi, satunnaisesti toimiva urkusoitin, joka löytyi Särkisalon Ulkoluodon koulun varastosta.  Katossa, jota ei kuvissa näy, on tällaisille kirkoille tavanomainen lautarakenteinen tynnyriholvaus. Kirkkosalin seinissä on kangastapetit, jotka on vaihdettu valkoisista vaaleanpunaisiksi. Vastaavanlaisen värityksen olen esittelemissäni kirkoissa nähnyt Ahvenanmaan saariston Brändössä. Lattian voimakas punaruskea sävy on herättänyt seurakuntalaisissa vääntöä puolesta ja vastaan, mutta minua ei väri häirinnyt.
Kirkollisia toimituksia on temppelissä muutamia vuodessa. Kesäaikana palveluksia järjestetään myös ulkosalla meren rannalla.