Brinkhallin kartanon historia ulottuu 1500-luvun loppupuolelle, jolloin paikalla oli kivitalo, jonka ensimmäinen omistaja oli vuonna 1571 aateloitu Turun linnan käskynhaltija Hans Eerikinpoika, joka kirjallisten lähteiden mukaan kuului Brinkkalan sukuun, josta tila sai nimensä. Suku omisti myös Turun Suurtorin varrella olevan Brinkkalan talon, jonka parvekkeelta joulurauha julistetaan.
Rakennuksen vaiheista ei paljon tiedetä, mutta se kuitenkin, että se rapistui pahoin. Talonpaikan uusi kukoistus koitti, kun nykyinen kartanolinna 1793 valmistui. Sen suunnitteli ja rakennutti Gabriel Bonsdorff, vuodesta 1819 aateloituna von Bonsdorff, arkkitehtuuriinkin perehtynyt Suomen ensimmäinen arkkiatri, Turun akatemian professori ja Collegium medicumin esimies.
Päärakennus on luultavasti maan ensimmäinen puhtaaseen uusantiikin tyyliin rakennettu kartano. Huoneita siinä on 15 ja pinta-ala noin 360 neliömetriä. Päärakennuksen takana oli karjapiha ja vuonna 1942 pommituksessa tuhoutunut, vuonna 1795 rakennettu suurellinen harmaakivinavetta, jonne olisivat mahtuneet saaren kaikki lehmät.
Pihan itä- ja länsisivuille rakennettiin kavaljeerisiipi ja konttorisiipi. Aluetta komistivat sekä ranskalainen että englantilainen puutarha.
Kartanon maille rakennettiin myös Kakskerran kirkko ja sen viereen von Bonsdorffin suvun hautakappeli.
Porvoossa 1762 syntynyt Gabriel Bonsdorff kuoli Turussa 1831. Marraskuun 22. on hänen kuolinpäivänsä.
Kartano oli suvun omistuksessa vuoteen 1873, minkä jälkeen omistajat vaihtuivat tiuhaan, kunnes Georg Werner Ramberg ja hänen rouvansa myivät sen Turun kaupungille vuonna 1968.
Kartano sai rauhassa rappeutua vuoteen 1991, jolloin se määrättiin rakennuslain nojalla suojeltavaksi. Vuonna 2003 se siirtyi Suomen kulttuuriperinnön säätiön omistukseen.
*
Punaiset väentuvat mäellä on kunnostettu matkailijoille.
Erikoinen rakennus kartanoon vievän tien varrella ei ole käymälä, vaan kaivohuone. Se alapuolella olevassa kuvassa on kokonaisuudessaan kartanon pihapiiri.
Yleiskuvassa lähimpänä on leivintupa ja sen takana jokin talousrakennus.
Perimmäisenä pihalla on kavaljeerisiiveksi nimetty rakennus. Vastapäätä sitä on konttorisiipi, aikoinaan tilanhoitajan asunto ja toimisto, nyt kahvila.
Aluetta hallitsevan päärakennuksen takaa kalliolta aurinkoisena hetkenä otetussa kuvassa pilkottaa Kakskerranjärvi. Selkäni takana olevalta kalliolta näkyisi meri.
Metsän reunassa on kylmävarasto, jonne voin kokemukseni perusteella kuvitella halkaistut sianruhot, lihatiinut ja makkarat.
Kartanoa käytettiin television Hovimäki-sarjan kuvauksissa, jonka peruina on ravistunut kulissirakennus pihan perällä. Kartanossa on kuvattu osin myös Aki Louhimiehen elokuva Käsky.
Viimeisessä kuvassa on kartanon editse vievä Kakskerrantie, jonka toisella puolella tilan maat jatkuvat Kakskerranjärveen asti.
