kukkain kukoistus

kokonaistaideteos

Halutessani mielenvirkistystä polkaisen Turun hautausmaalle, mikä on siihenkin tarkoitukseen hyvä, erityisesti Erk Bryggmanin suunnitteleman Ylösnousemuskappelin tienoo, luonnon ja rakennuksen kokonaistaideteos. 

Vuonna 1941 valmistunut kappeli on mainittu (Kuka?) alallaan Pohjoismaiden kauneimmaksi ja yhdeksi myöhäisen funktionalismin hienoimmista teoksista Euroopassa. Varsinainen rakennustaiteellinen helmi on kappelin sali, mutta ulkoisestikin kokonaisuus on oloissamme erityinen. 

Rakennuksen hiekkakivireliefit ja muut kuvanveistot ovat taiteilijoiden Jussi Vikaisen ja sodassa kuolleen Ennu Okan käsalaa. 

Kolmanneksi viimeisessä kuvassa pylväskäytävä (stoa) vie kellotornin ovelle. Viimeisen kuvan matalaan siipirakennukseen sijoittuvat omaistenhuone, sakasti ja toimisto.

likellä vettäsi

 Juhannuksena kaipaan veden äärelle.

Katariinanlaaksossa

Turun Ruissaloa pidetään merkittävänä luonnonsuojelualueena, mutta 17 hehtaarin laajuinen rakentamaton Katariinanlaakso on ainakin toisenlainen. Äskettäisellä käynnilläni oli metsä täynnä linnunlaulua, ylimpänä äänessä satakieli. Västäräkkejä lenteli vimmatusti. Alueen lehmuksia ja tammia kehutaan kovasti, mutta antaisin kehut yhdelle vaahterallekin (kuvissa). 

Alueen päätellään saaneen nimensä joko Ispoisten kartanon rouvan, Katariina Bergin, tai Katariina Jagellonican mukaan. Jälkimmäinen oli Suomen herttuan, Juhanan, puoliso. Pariskunta saapui Turun linnaan 24. joulukuuta 1562 ja piti siellä tiettävästi hetken pienimuotoista renessanssihovia. Kerrotaan Katariinan ratsastaneen mielellään hoviväkensä kanssa "laaksoon" ja antaneen kattaa aterian metsässä olevalle laakealle kivelle, sittemmin Katariinan kiveksi nimetylle (kuva). Totta tai tarua, emme tiedä. 

Alue on laitumineen ja rantaniittyineen monipuolisempi kuin mitä kuvat kertovat, mutta tällä kertaa jouduin jättämään käyntejä väliin.

kukkia varrella tien

Tavanomaisella pyöräilykierroksellani Turun Hirvensalossa tapaan kerran kesässä pysähtyä kuvaamaan Wäinö Aaltosen varhaisen ateljeen muistoksi kehiteltyä muistomerkkiä hänen lapsuudenkotinsa vieressä. Kallion kyljessä näkyvä rakennus on kylläkin sauna. Kuvan ulkopuolelle jää matala asuinrakennus, jonka WA-seura on vuokrannut kaupungilta nuorten taiteilijoiden asunnoiksi.

Ateljee valmistui 1923. Paavo Nurmen juoksijapatsas syntyi juuri täällä. Rakennus vaurioitui talvisodan pommituksissa 1944 ja purettiin pian sodan jälkeen. Korjaustarvetta ei ollut, sillä Aaltosella oli Armas Lindgrenin suunnittelema tilava ateljee Helsingin Kulosaaressa. 

Kadonneen ateljeen paikkaa osoittamaan valmistui 1994 arkkitehti Juhani Pallasmaan suunnittelema Muistijälki-ympäristöteos, jonka osana on valos Aaltosen Taiteilija ja muusa -teoksesta.

Wäinö Aaltonen ei ollut syntyperäinen turkulainen. Hän syntyi Karinaisissa 1894, josta muutti 7-vuotiaana perheensä kanssa Maarian kunnassa sijainneeseen Hirvensaloon, joka nyt on Turkua. Vuonna 1966 kuolleen Aaltosen viimeinen sija on sukuhaudassa Maarian kirkon vieressä.

helteisenä iltapäivänä

Hautausmaan puuston varjossa oli leppoisaa helteisenä iltapäivänä. Paikoin alppiruusut olivat ryöpsähtäneet kukkimaan. 

Polku Paavo Nurmen haudalle ei ollut juurikaan nurmettunut. Ahkeran pyhiinvaelluksen kohteena muistokivi on. 

Se että kasvaisimme kuolemamme jälkeen koiranputkea ei ole kovin tavallista. Kuvasarjassa on myönteinen esimerkkitapaus.

Vainajoitunut muistelupenkki herätti ajatuksia.                                  

voikukkaniityllä

Metsäkauris on kaunis eläin. Niitä elelee Turun Ruissalon saaressa satamäärin - henkensä uhalla, sillä vuosittain kymmenet kauriit päättävät päivänsä jousimiesten nuolista, luonnonsuojelullisista syistä, koska niiden ruokailutottumukset uhkaavat tammikoiden luontaista uudistumista. Paitsi että ne syövät tammentaimia ne hankaavat sarvillaan nuorista puista kuoren. Vastaiskuna jousimiehille eloon jääneet emot kasvattavat vuosittain uuden nuorisopolven lihoiksi joutuneitten tilalle.

tääl

kakskerran kirkolla

Kakskerran kirkkomaa on usein valitsemani eväsretkipaikka pois kaupungin hälystä. Poikkean joskus kirkossakin, jos ovi sattuu olemaan auki. Kirkko on rakennettu 1765-1769 keskiaikaiseen tapaan, mutta kirkkosalissa ei ole paavinkirkon henkeä, jollei oteta lukuun seinällä olevaa rippikelloa, jota messussa kilkutettin latinaa osaamattomalle rahvaalle esimerkiksi tiedoksi siitä, milloin leipä ja viini muuttuivat Jeesuksen lihaksi ja vereksi. 

Millainen lie kirkkosalin varhainen sisustus ollut, mutta vuonna 1940 kirkossa tehtiin arkkitehti Erik Bryggmanin ehdotuksen mukainen suuri restaurointi, jolloin kirkkoon lisätiin parvi ja paljon muuta.

Brinkkalan kartanon omistajan, autuaasti edesmenneen professori ja arkkiatri Gabriel von Bonsdorffin perillisten vuonna 1831 rakennuttamaa uusklassista hautakappelia vetää maa ankarasti puoleensa. Rakennus toimii varastona.