hiirenporras

Paikoin saniaiset makaavat ruskeina riepuina metsänpohjalla, mutta soreahiirenporras kukoistaa laskevan auringon kajossa.

kesän mentyä

Syksy on kaikissa vaiheissaan kiehtovaa aikaa. Täällä maamme lounaishelmassa se on nyt värikkäimmillään. Kuvasarjassa oleva koivukuja on syysasussaan kaunis, mutta koivu ei varsinaisesti kuulu syysväreiltään hillittyyn lehtoluontoon, jota näkyy hieman muissa kuvissa. Viimeistä edellisessä kuvassa on tikan ruokailupuu. Ruissalon metsässä on meneillään kannanhoidollinen kauriinmetsästys, jolla pyritään turvamaan erityisesti tammien luontainen uudistuminen. Tammistot kärsivät liiasta laiduntamisesta, maan kuopimisesta ja sarvien hankaamisesta. Kun metsäkauriskannan vähentäminen 2017 alkoi, arvioitiin niiden määräksi 400. Tavoitekannaksi on määritelty 40-50 yksilöä. Kauris on kaunis eläin.

laiduntajat

Jälleen kerran ovat kuvassa järkkymättömän rauhalliset perinnemaiseman hoitajat Ruissalon Krottilanlahden rantaniityltä. Joskus ne osoittavat hienovaraista uteliaisuutta meikäläistä kohtaan, mutta eivät tule taputeltaviksi. Rodullisesti Skotlannin Ylämaalta peräisin olevat märehtijät ovat pikanopeita suurten alueiden laiduntajia ja viihtyvät vuodet läpeensä ulkosalla. Navetta on niille kauhistus.

yksissä tuumin

syysterveisin

Ahomansikka kasvattaa talven yli loppukevääseen asti vihreänä säilyviä lehtiä 1–3 kappaletta.  

Pantterikärpässienessä on samoja hallusinogeenejä kuin punaisessa kärpässienessä, mutta paljon tujummin. Hidaskasvuinen ylämaan poikaporukka viettää rauhaisaa lajityypillistä elämäänsä pari-kolme vuotta.

polun kuljin

kylmiö

Asumiseen olennaisesti liittyviä maakellareita tunnetaan sekä maaseudulta että kaupungeista ja ne ovat vakiintuneet talojen pihapiiriin tai niiden läheisyyteen viimeistään uudella ajalla. Tämän vanhan kunnossa olevan luolan löysin metsätien varrelta Turun Ruissalosta.

polun varrelta

pöyheä

syksyn merkit

rantarakentamista

Kahdessa ylimmässä kuvassa on Arabianrantaa Toukolan kaupunginosassa Helsingin itäisessä kantakaupungissa. Arabianranta ei ole saanut nimeään Arabian posliinitehtaasta, vaan nimi-idea perustuu alueen muuhun eksoottiseen paikannimistöön, kuten Jerikonniittyyn ja Kaanaanmaahan. Kadunnimistöstä löytyvät mm. Japaninkatu, Syyriankatu, Intiankatu ja Sumatrantie. Alinna oleva kuva on loppukevennys asuinalueen ankaraan arkkitehtoniseen ilmeeseen.

skitareita jallittaa

Onkimiestä vastapäätä on Kalasatamaksi nimetty Helsingin Sörnäisten kaupunginosan asuinalue.

kenraalin ristiretket

HKI-Kulosaari. Osuipa katseeni matkalaukkumallistosta peräti toisenlaiseen hautakiveen. Murikan alle tai sen viereen on maatunut kenraali Paavo Talvela, marsalkka Mannerheimin luottomies, joka tapaili  A. Hitleriä marsalkan edusmiehenä. 

Antti Tuuri kertoo kirjoittamassaan Talvela-elämäkerrassa, että lennettyään Berliinistä Hitlerin kanssa samassa lentokoneessa Mannerheimin 75-vuotispäiville kirjoitti Talvela päiväkirjaansa: ”Tunnelma oli juhlallinen, kun tiesi lentävänsä avaruudessa maailmanhistorian ehkä ihmeellisimmän henkilön kanssa ja joka tapauksessa nykyajan kuuluisimman ihmisen ja suurimman neron kanssa.” 

Tonnien painoinen kivenjärkäle on kyörätty Helsinkiin Ilomantsin Oinassalmelta, talvisodan taistelupaikalta, jossa puna-armeijan pääjoukon eteneminen pysäytettiin. 

Talvelan sotapolkuun kuuluu kansalaissodan, talvisodan ja ”jatkosodan” lisäksi Mannerheimin miekkavalapuheen innoittama tragikoominen Aunuksen retki, yritys valloittaa ja liittää Suomeen osia Itä-Karjalasta Venäjän sisällissodan aikana. Bolševikit ja suomalaiset punaiset torjuivat heti kättelyssä jääkärimajuri Talvelan rykmentin yrityksen miehittää Petroskoi 20. kesäkuuta 1919. 

Seikkailupolitiikaksikin luonnehdittu Aunuksen sotaretki oli heimosodista suurin ja tunnetuin, mutta valkoisten ”vapauttajien” yritys ja innostus kilpistyivät suurelta osin karjalaisten yhteistyöhaluttomuuteen. Maan hallituksen epämääräisesti tukemaa sotaa voisi luonnehtia lasten ristiretkeksi, sillä vapaaehtoisporukan keski-ikä oli 17 vuotta.

Aunuksen retkessä ei Talvelalle ollut kylliksi, sillä vuonna 1921 hän otti vuosilomaa työpaikastaan mennen pyynnöstä johtamaan karjalaisten itsensä aloittamaa kansannousua, jonka puna-armeija pian kukisti.

hymyilevä hannes

HKI - Kulosaari. Sienimetsästä urheilun pariin. 

Kuopiolaissyntyistä kestävyysjuoksija Hannes Kolehmaista on luonnehdittu lentäväksi suomalaiseksi, joka juoksi Suomen maailmankartalle. 

Kansakoulun lukukirjassa kerrottiin, että Hannes harjoitteli kilpailemalla junan kanssa. Hanneksen nuoruudessa maamme junat kulkivat hieman hevoskyytiä nopeammin yltäen parhaimmillaan 25 kilometrin tuntinopeuteen.

Vuoden 1912 Tukolman olympialaisissa vedettiin Venäjän lippu salkoon Hanneksen voittojen merkiksi, sillä  Suomi oli osa Venäjän keisarikuntaa.

vinha lahonsyöjä

pöytä on katettu

sienen olemuksesta

Alakuvassa on keltasarvikka jotakuinkin luonnollisessa koossaan. Sitä ei voi sitkeytensä takia käyttää ruokasienenä, mutta Wikipedian mukaan se voisi sopia purukumin korvikkeeksi. Yläkuvassa on lahokannosta kasvanut sieni, josta en saata sanoa muuta kuin että elämän koreus voi näkyä sienenkin olemuksessa.

silliä ja sanaa

Jatkettuani matkaani Hangasta (ks.alempaa "össen kyydissä")  Rymättylään poikkesin Röölän sillisatamassa ja Rymättylän keskiaikaisessa, 1500-luvun alulla rakennetussa kuvakirkossa, joka kalkkimaalauksineen ja runsaine pyhimyskuvineen henkii vahvaa paavinuskoa.

Ylinnä kuvassa on Suomen sillikonttori Röölän entisessä sillisatamassa, jonne Saukko-laivasto toi mm. Norjan ja Islannin vesiltä pyytämänsä saaliin - parahiksi varhaisperunoiden kyytipojaksi, sillä Rymättylä oli ja on myös tunnettu perunapitäjä. 

Saukko-laivasto kalasti silliä 1940-luvun lopulta 1970-luvun puolivälille, kunnes kannan romahdus lopetti pyynnin. 

Rymättylän Sillikonttori on Suomen ainut sillitehdas. Tien toisella puolella olevassa rakennuksessa on silliperinnemuseo. 

Museaalinen on myös Rymättylän Pyhän Johanneksen kirkko. Ristin mies ei esittelyä kaipaa, mutta ikkunasyvennyksessä on kuvattuna epäonnistunut yritys tappaa Pyhä Sebastian ampumalla hänet  täyteen nuolia. Legendan mukaan hän Jumalan armosta toipui tullakseen nuijituksi hengiltä. Sebastianin mainitaan olleen salakristillinen keisarillisen henkivartioston upseeri, joka jäätyään kiinni uskostaan määrättiin keisari Diocletianuksen käskyllä tapettavaksi nuolilla. Diocletianus oli Rooman keisarina 284-305. Hänen aikanaan vainottiin kristittyjä, koska keisari halusi itse olla Dominus et Deus.

Ikkunan vasemmalla puolella puureliefi esittää Pyhää Johannesta, jonka kerrotaan nojanneen Jeesuksen rintaa vasten.

Ikkunakuvaa on syytä klikata kahdesti, jotta se selkenee.

metsätie

Tällä kuvassa olevalla Turun Ruissalon metsätiellä saattaa olla eri muodoissaan ikää 177 vuotta, päätellen siitä, että tien päässä olevan kaupungin huvilapalstan ensimmäisenä vuokraajana mainitaan vuodelta 1847 kauppias J. D. Ginman. Ruissalossa ei ole yksityistä maanomistusta. Kummituspuu ja kurjenmiekat ovat tien varrelta.

choraeuksen lähde

Kun Turun Ruissalon saari jaettiin 1846 huvilapalstoihin, varattiin kansalaisille promedaari eli yleinen käytävä huvituksineen palstalle, jossa sijaitsi Choraeuksen lähde. Paikalle rakennettiin ravintola 1848. Sijaintia ei kuitenkaan pidetty onnistuneena. Käytävä siirrettiin 1860 muualle ja puistolle tärkeä lähde, jonka äärellä ihmisten kerrotaan nostellen maljojaan ja juoneen paviljongissa sen vedestä keitettyä teetä, jäi silleen. 

Lähde sai nimensä Turun akatemiassa 1799–1802 toimineen kaunopuheisuuden dosentin, pappina ja runoilijanakin ansioituneen Mikael Choraeuksen (1774–1806) mukaan. Sen kivinen pyöreä allas ja sitä ympäröivä kiveys valmistuivat vuonna 1849. Altaan tienpuoleiseen reunaan on hakattu teksti FONS CHORAEI PHOEBEI PERENNIS – runoilija Choraeuksen alati pulppuava lähde. 

Lähde on aikapäiviä sitten ehtynyt eikä ole kolmisen vuotta sitten valmistuneen ulkoisen  ennallistamisen jälkeenkään osoittanut elonmerkkiä.

kokous

pöntöt

Nämä pöntöt ja betoniporsas kuvaavat hyvin Turun kaupungin liikennesuunnittelijoita, kaavoittajia ja päätöksentekijöitä. Kaupungin ahdas keskusta ei kaipaa oheisen kaltaisia kaduntukkeita eikä myöskään mammuttimaisia linja-autoja eikä skuuttareita; eikä jalkakäytävien tukkiminen ns. terrasseilla tee Turusta Pariisia, jossa muuten skuuttibisnes on kielletty. Jos kaupungin päättäjät olisivat aikoinaan osanneet katsoa nenäänsä pidemmälle, hoituisi kaupungin ydinkeskustan ja lähiympäristön julkinen liikenne tänäänkin ihmisystävällisesti kiskoilla. Vielä löytyy kaupungista vanhat raitiovaunuhallit ja muutamia pätkiä museaalisia ratikankiskoja niiden edestä.

össen kyydissä

Nauvon vierasvenesatamasta tunnin matkalle yhteyalus Östernillä Seilin kautta Hankaan. Seilissä toimii 1800-luvun alussa rakennetussa mielisairaalassa Turun yliopiston hallinnoima Saaristomeren tutkimuslaitos. Alueesta on oudon historiansa takia tehty Saaristotien turistirysä. 

Seili oli 1600- ja 1700-luvuilla leprasairaiden karkotuspaikka. Potilaiden piti tuoda mukanaan 20 taalaria sekä laudat ruumisarkkuaan varten. 

Lepran nujerruttua saarelle rakennettiin hourula naisille. Paluumatkaa ei heillekään suotu. Hoitona oli pitkään jumalansana, ruoka ja viina.

Vielä kuusikymmenluvun alulla Lapinlahden sairaalasta lähetettiin Seiliin parantumattomiksi diagnosoituja sairaita. 

Saaristomeren tutkimuslaitos aloitti toimintansa entisen hospitaalin tiloissa 1962. Tällä matkalla en poikennut saareen.

eloa on paljon

Kanadanhanhet tarkkailevat valkoposkihanhien kulutusjuhlaa. Sepelkyyhky ei ole moinaskaan.

marjat

Väri on heijastuvaa valoa.

kaatuneitten tie

Turun sotilashautausmaa