sankarilevot

Tku

-----

mitä törkeyttä on sota

mitä sinusta on tullut

sen rautasateen alla

tuli- rauta- ja verisateen

-----

Jacques Prévert/Aale Tynni

yläneen kirkko

Matkalla Lapin kirkolta Yläneen kirkolle jätin Hinnerjoen ja Honkilahden kirkot myöhempään tarkasteluun.

Rakennusmestari Mikael Piimäsen vuonna 1782 rakentamaa punamultapintaista Pyhän Olavin länsitornillista pitkäkirkkoa Suomen arkkitehtuuriopas pitää lounaissuomalaisen kirkkotyypin uljaimpiin kuuluvana.

Monet muutokset kokenut kirkkosali ei ole arkaainen, vaan lähes steriili, vaikka rakennusta päältäkatsoen voisi muuta luulla. Kirkon ulkoista uljuutta on selitetty sillä, että se rakennettiin edellisen päälle, mikä ei ole ollut vallan tavatonta. Kirkkosalin sisäkorkeus on enimmillään 12 metriä.

*

Ristiltäottamista kuvaavan poikkeuksellisen tumman alttaritaulun on  maalannut ruotsalaissyntyinen Johan Zacharias Blackstadius 1874.Taulun alla lukee kullanvärisin kirjaimin: "Nöyrille annetaan armo".

Seurakunta myi tyhmyyttään Satakunnan museolle mitättömäksi todetulla  hinnalla kirkon keskiaikaisen saarnastuolin ja muuta historiallista esineistöä ja antoi Kansallismuseolle erinäisen määrän puuveistoksia ja muuta "kirkkorojua". Nykyinen esineistö on enimmäkseen seurakuntalaisilta saatua, kuten Marttojen lahjoittama ryijy.

Mekaaniset urut on vuodelta 1888.

Pieni katos parkkipaikan vieressä on jouluseimi kesäasussaan.

Alimmasta kuvasta saa hyvän käsityksen kirkon olemuksesta. Yläneen kotiseutuyhdistyksen omistama kuva on Anselm Laakson kamerasta ja kuvauksen ajankohdaksi on arveltu 1940-lukua. Tötteröt kirkon katolla ovat savupiippuja. Kirkko oli kylmänä 116 vuotta, kunnes siihen saatiin kamiinalämmitys vuonna 1898.

Kirkko oli jo suljettu sinne saapuessani, mutta näköyhteyden päässä asuva ammattikuntansa mukava miesedustaja tuli tuota pikaa avaamaan oven kuultuaan puhelimitse asiani.

sukuhaudan simpukankuoret

Tku

kirkko satakunnan lapissa

Lapin kirkko on kappeliseurakunnan kirkkorakennus Raumalla, entisen Lapin kunnan kirkonkylässä. Ehdittyäni elokuisena lauantaina kirkon pihaan oli rakennus jo siltä päivältä lakannut olemasta tiekirkkona.

Kiiltävän punavärin pintaansa saanut kirkko on rakennettu 1760 kuuluen puukirkkona Satakunnan vanhimpiin. Se on jo toinen samalla paikalla.

Kellotapuli on rakennettu kirkkomaan ulkopuolelle pienelle mäelle 1806, mutta sitä on edeltänyt läpikuljettava torni maantien varressa.

Saarnastuoli on rakennuksen rakentamisvuodelta.

Alttaritaulua ei ole. Alttarin takana olevassa ikkunassa on arkkitehti Ilmari Launiksen lasimaalaus vuodelta 1926, jota ei nyt kirkon sisältä päässyt näkemään.

Erityisesti kiinnitti huomiotani rakennuksen keisarilliset ikkunanpuitteet. Kirkossa on ollut sipulitorni, joka poistettiin ruotsalaisviranomaisten määrättyä muuttamaan rakennuksen empiretyyliseksi.

Tyylikkäänä piirteenä koin käytöstä poistettujen hautakivien sijoittamisen siistiin riviin metsän reunaan kirkkopihan laitaan. Huono vaihtoehto on hautamuistomerkkiröykkiö pöpelikössä tai  ulkorakennuksen takana.

Rauman Lappi on Länsi-Suomen rukoilevaisten ydinaluetta.

työmiehet

Täältä ne työmarkkinoilta kateissa olevat miehet löytyvät.

life

Rauma

pyhän ristin kirkko raumalla

Rauman kaupungin ensimmäisenä kirkkona toimi 1400-luvun alulla rakennettu kappeli, joka nimettiin Pyhän Kolminaisuuden kirkoksi. Kirkon tuhouduttua tulipalossa 1640 alettiin kirkkona käyttää entisen fransiskaanikonventin Pyhän Ristin harmaakivikirkkoa, joka oli rakennettu 1400-luvun lopulla tai 1500-luvun alulla. Konventti toimi vuosina 1449-1538, kunnes reformaattorit karkottivat harmaat veljet kaupungista.

Kirkko on ainoa keskiajalta säilynyt rakennus Raumalla. Kuorin 1510-luvulla tehdyt seinä- ja holvimaalaukset, joiden pääaiheena on Neitsyt Maria, esittävät tiivistetysti koko raamatullisen pelastushistorian.

Pohjoissaksalainen saarnastuoli 1620-luvulta mainitaan maamme hienoimpiin kuuluvana renessanssiajan puunveistotaiteen tuotteena. Länsi- ja pohjoislehterien kaiteissa olevat apostolimaalaukset ovat 1760-luvulta, urkufasadi vuodelta 1787 ja kirkon penkistö 1890-luvun alulta.

Puinen, mahdollisesti preussilaista alkuperää oleva kolmiosainen alttarikaappi, on 1440-luvun tienoilta. Sen oviin on kuvattu mm. kaksitoista apostolia.

Katosta roikkuva 24-haarainen messinkikruunu on tuotu sotasaaliina kolmikymmenvuotisesta sodasta (1618-1648). Kruunussa olevan pallon kyljessä on sen hankintahistoriaan liittyvä kaiverrus, jossa mm. sanotaan: "Johan Jakobinpoika Weilanus pystytti tämän monumentin Jumalan, Vapahtajamme kunniaksi ja muistoksi jälkipolville. Hän lahjoitti sen rakkaalle kotikirkolleen Rauman kaupungissa samana vuonna, jolloin kuningas Kustaa ja kuningatar Kristiina saavuttivat vihollisistaan riemullisen voiton." (Lahjoittaja oli raumalaisen raatimiehen poika, joka toimi majoitusmestarina Stralsundissa.)

*

Pyhän ristin kultti liittyy jumaluusopillisesti Jeesuksen kärsimyshistoriaan. Sanotaan, että Kristuksen ristin palasia on pyhäinjäännöksinä ympäri Eurooppaa  niin paljon, että niistä saisi monta Jeesuksen ristiä. Legendan mukaan yksi kappale niitä olisi ollut Hattulan Pyhän Ristin kirkossakin, mutta kadonnut venäläisten poltettua kirkon Vanhan vihan aikana 1495. (Ruotsin ja Moskovan ruhtinaskuntien välinen sota 1495–1497.)

בית קברות

Turun pienen juutalaisen seurakunnan hautausmaan portit pysyvät suljettuina takavuosien vandalismin takia. Kuvan otin ristikoiden takaa. Kappelin seinät kaipaisivat jo pientä laittoa ja pikkulalle voisi löytyä syrjempi sijainti. Hautausmaa on ollut käytössä suunnilleen 1800-luvun puolivälistä alkaen. Hautaamisen loputtua kalmisto jätetään aina silleen.

pikkuinen kukkiva kumpu

Merikapteenin mainen leposija Turussa.

neitsyt marian kirkko houtskarissa

Saaristomerellä, entisen Houtskarin saaristokunnan keskiosassa, kapean Hålax-lahden rannalla Näsbyn kylässä, sijaitsee Pyhälle Andreakselle nimetyn tien varrella punamullattu, 1703-04 rakennettu, Neitsyt Marialle nimetty paanukattoinen, hautausmaan ympäröimä puukirkko.

Parveton kirkkosali on avara, ilman ylenpalttista historiallista painolastia. Alttaritaulun, Jeesus Getsemanessa, on maalannut Victor Westerholm 1887. Varsin moderni konstruktio on vanhaa kirkkosalia hallitseva, vuonna 1954 hankittu urut. Entinen soitin, vuodelta 1895, myytiin toisen saaristokunnan, Norrskatan, kirkkoon.

Kolmiosaisen kellotapulin vanhin osa on vuodelta 1753. Tapulissa on kaksi kirkonkelloa, joista vanhempi on valettu 1729, nuorempi 1746. Vnhemmassa kellossa on teksti, latinasta suomennettuna: "Usein soidessani kutsun ihmisiä pyhään temppeliin, mutta vielä useammin itse Jumala kutsuu taivaisiin."

Alin kuva on näkymä hautausmaan reunalta kirkkolahdelle

Museoviraston määritelmää lainatakseni Houtskarin hyvin säilyneen, pienimuotoisen saaristokirkkomiljöön muodostavat satama, kirkko, hautausmaa kiviaitoineen, tapuli, pappila ja pitäjäntupa.

marjaisa

Houtskari

mestauspaikka

Houtskari

Klikattuasi kuvan suuremmaksi näet tekstit.