Parveton kirkkosali on avara, ilman ylenpalttista historiallista painolastia. Alttaritaulun, Jeesus Getsemanessa, on maalannut Victor Westerholm 1887. Varsin moderni konstruktio on vanhaa kirkkosalia hallitseva, vuonna 1954 hankittu urut. Entinen soitin, vuodelta 1895, myytiin toisen saaristokunnan, Norrskatan, kirkkoon.
Kolmiosaisen kellotapulin vanhin osa on vuodelta 1753. Tapulissa on kaksi kirkonkelloa, joista vanhempi on valettu 1729, nuorempi 1746. Vnhemmassa kellossa on teksti, latinasta suomennettuna: "Usein soidessani kutsun ihmisiä pyhään temppeliin, mutta vielä useammin itse Jumala kutsuu taivaisiin."
Alin kuva on näkymä hautausmaan reunalta kirkkolahdelle
Museoviraston määritelmää lainatakseni Houtskarin hyvin säilyneen, pienimuotoisen saaristokirkkomiljöön muodostavat satama, kirkko, hautausmaa kiviaitoineen, tapuli, pappila ja pitäjäntupa.
Olisiko yli puolet lounaisen saariston ja rannikon kirkoista tätä lämpimän punaista sävyä. Ja loput sitten tyylikästä harmaakiveä. Useimmat on nimetty katoliseen tyyliin jonkun raamatullisen henkilön mukaan. En tiedä, mutta oletan, että tämä nimeäminen on tullut myöhemmin muotiin. Luterilaiset kirkot ovat perinteisesti kantaneet paikkakunnan nimeä.
VastaaPoistaTuo kahtiajako saattaa pitää enimmältään paikkansa. Kun tässäkin maakunnassa edetään suunilleen koillista kohti, tulee vastaan enennevästi erilaisilla vaaleilla sävyillä maalattuja kirkkoja.
VastaaPoistaPyhimyskultti on katolista perua, mutta jäänyt jotenkin olemaan reformaation jälkeenkin. Marian kultti on selvästi korostunut Varnais-Suomessa.
Kumlingen kirkkoesittelyn yhteydessä totesit, ettei Annalle pyhitettyjä kirkkoja taida olla monta, kuten ei olekaan. Se on ainoa apokryfisistä lähteistä kehitelty kultti, jolla haluttiin saada myös Marialle tahraton sikiäminen. Kumlingen lisäksi Anna on nimikkopyhimyksenä ainakin Salon kirkossa ja toisena nimikkopyhimyksenä muutamissa muissa pyhäköissä. Anna on ollut myös Naantalin luostarin ja Kökarin fransiskaaniluostarin nimikkopyhimys.
Katolisen kirkon pyhimysinto on aina hiukan ihmetyttänyt minua. Olen taipuvainen uskomaan, että pyhimyksinä pidetyt tai peräti pyhimyksiksi julistetut lienevät ihan samaa ihmisrotua kuin me muutkin. En sano, etteikö ihmeitä tapahdu, mutta liittynevätkö kuitenkaan kenenkään ihmisen pyhyyteen.
VastaaPoistaOnhan meillä luterilaisessa kirkossa paavinkirkon jäänteenä piispa Henrik, jota katolinen kirkko kunnioittaa Suomen taivaallisena esirukoilijana, vaikka mikään tutkimus ei ole pystynyt todentamaan hänen historiallista olemistaan. Minusta hän on sepitteelliseen historiaan sijoitettu sepitteellinen henkilö, jonka nimikkokirkko Turun tuomiokirkkokin on. Tuomiokirkossa on Pyhällä Henrikillä ja Pyhällä Eerikillä (Ruotsin kuningas n. 1156-1160) yhteinen alttari. Passaa siellä ekumeniaa harrastaa.
VastaaPoista