vasaralinna oy

Turussa, Vasaramäen kaupunginosassa sijaitsevalla hautausmaalla, on arkkitehti Erik Bryggmanin suunnittelema, kansainvälistäkin huomiota saanut Ylösnousemuskappeli, jota tapaan käydä ajoittain tervehtimässä, mutta ei siitä enempää. Vuonna 1955 poistunut Bryggman oli varhainen funktionalismin edustaja suomalaisessa arkkitehtuurissa. 

Melko lähellä hautausmaata, niin ikään Vasaramäen kaupunginosassa, sijaitsee eräs edustava näyte hänen käsialastaan, asuinkäyttöön palautettu seurakuntatalo, alun perin Turun arkkihiippakunnan piispan asunnoksi tarkoitettu. Rakennuksessa on ollut myös kirkoksi vihitty sakraalitila. Ulkoasultaan lähes alkuperäisenä säilynyt talo on yksi monista Turussa sijaitsevista Erik Bryggmanin rakennustaiteen helmistä. Pihalla kasvavan koivun poistaisin, mutta koska tutkimusten mukaan puukin on mielellinen, niin voisihan se jäädä mäntyä halaamaan.

kaksin

Nolo olo.

vihreä vaihtoehto

vihertyvä

Tuomipuussa on jo kukkanuput.

muistoissa

Sanotaan, että ihminen on kuollut vasta kun kukaan ei häntä muista. Olenkin miettinyt, keiden muistoihin en viimeisen kerran henkäistyäni ainakaan haluaisi.

vuokot

Voi olla triviaalia julkaista kuvia sinivuokoista miljoonien ihmisten tavoin, mutta olkoon. Puiden kukintaa hartaasti odotan.

maa viheriöisi

Kaarinan Piikkiössä sijaitseva Tuorlan kartano, nykyisin maatalousoppilaitos, on entinen Kuusiston piispanlinnan maatila, josta löytyy ensimmäinen varma maininta vuodelta 1515. Tila tuotti rukiita, papuja ja kauraa likeisen 1300-luvulla rakennetun linnan tarpeisiin.

Katolista kirkkoa kurittavan ja kirkon omaisuutta hamuavan Kustaa Vaasan  käskystä Turun linnan päällikkö Maunu Sveninpoika joukkoineen tuhosi linnan vuonna 1528, mutta maatila on jatkanut erilaisin kehitysvaihein toimintaansa näihin päiviin asti. Vastikään kävin kartanon yhteydessä toimivan majatalon myymälästä ostamassa tiun Kyheröisen kanalan kananuorikkojen munia ja pari munkkirinkilää. Lämpimästi suosittelen.

korttelin ilmavuus

Tässä on ilmavasti kortteliin asettuva Åbo Akademin Gadolinia, (tai murskekasaa 1967-1969 rakennetusta betonibrutalismia edustaneesta luonnontieteiden oppilaitoksesta, jonka jo vuosia sitten päätettiin olevan purkukelpoinen). Rakennuksen toisena suunnittelija oli sama mies, joka piirsi 1968 rakennetun, edelleen priimakuntoisen Sibelius-musiikkimuseon. 

”Arkkitehti on halunnut säilyttää korttelin ilmavuuden ja kauniit puut sekä antaa rakennukselle keveän, Piispankadun vanhoista taloista tietoisesti poikkeavan leiman”, estetisoi Turun Sanomat vuonna 1969 Gadolinia-rakennusta. 

Sisäilmaongelmat on tänään päivän sana, kun jokin rakennus halutaan purkaa. Niin oli tässäkin, ja lisäverukkeena nykystandardista poikkeava rakennuksen liian matala huonekorkeus. 

Ylimmän kuvan oikeassa reunassa näkyy vielä pystyssä olevaa Gadoliniaa viime kesältä. Åbo Akademin suunnitelmissa on uusi rakennus entiselle pohjarakenteelle.

sibeliusmuseum

Turun Sibelius-museo edustaa rakennuksena 1960-luvun betonibrutalismia. Se valmistui alkuvuodesta 1968. Sen seinäpinnat ovat raakabetonia, kuten oheisista kuvista näkyy. Toinen vallitseva rakennuselementti on lasi. Åbo Akademin säätiön omistaman rakennuksen on suunnitellut Woldemar Baeckman (1911 Pietari - 1994 Helsinki), joka on suunnitellut muitakin ÅA:n rakennuksia. 

Jean Sibeliuksella ei ole muuta tekoa museon kanssa kuin että hän 1949 pyynnöstä antoi nimensä  musiikkimuseolle. Sibelius-aineisto muodostaa parisen prosenttia noin 1500 hyllymetriä käsittävästä musiikkiarkistosta.

lähtö ja loitsu

kevät ei keiku enää

Ylinnä kuvissa toisena pääsiäispäivänä Turun linnaa ja Linnanpuistoa, jossa naakat ovat löytäneet toisensa ja viherpeippo nuokkuu orpona oksalla. Alakuvissa jokea, jokilauttaa ja jokirannassa talvehtineita vesikulkuneuvoja.

itkumuuri

kukoistaa yksin vain

kevätuhri

ylös mullast tästä