merikeiju

Kyseessä on tietenkin polttiaiseläimiin kuuluva korvameduusa, uiva hyytelö, jota esiintyy runsaasti loppukesästä mm. Saaristomerellä. Sen neljä korvaa eivät ole ääniaistimia, vaan lisääntymiselimiä.

pyhän jaakobin eväsretkipaikka

Myös Ahvenanmaan saaristossa Brändön kirkon kupeella on mukavaa syödä retkieväitään. Hautausmaa on tunnelmallinen ja miltei erämaahenkinen.

Kirkko on Tukholmaa ja Turkua yhdistävän vanhan postitien varrella, mutta kavionkapse on  aikapäiviä sitten laannut.

Kuvien purjevene on lähdössä vanhalta Pohjoisrannan (Norrstrand) kirkkolaiturilta, josta postinkuljettajat lännestä tullessaan jatkoivat matkaansa vesitse tai jäitse Kihdin selän yli Vartsalaan.

Ruotsin kuningatar Kristiinan säätämässä postilaissa sanottiin: "Juoksevalla postirengillä on kaksi tuntia aikaa juosta yksi peninkulma ja keneltä matkan taittaminen kauemmin kestää, hänet erotettakoon heti ja laitettakoon vankilaan kahdeksaksi päiväksi vedelle."

Periaatteessa käytäntö ei ole vanhentunut.

meritie

kirkolle

Volter Kilven kotikirkko on saanut seiniinsä uuden punaisen. "Alastalon" kirjoittajan kuolemasta tuli tämän vuoden kesäkuun puolivälillä kuluneeksi 80 vuotta.

pappa-tunturit

Suuntana läntinen.

satoisa

kukat jää taakse

kivi

Poikkeuksellisen tyylikkäässä hautakivessä Kakskerran kirkkotarhassa on muistokirjoituksena osa Lemminkäisen ensimmäisistä sanoista Eino Leinon runonäytelmässä Tuonelan joutsen (1898). Vaikka vain niillä on tässä keskeinen merkitys, oheistan kokonaan runon ensimmäisen säkeistön:

Tummana vierivi Tuonen virta
ympäri elämän saarta.
Mustina kiertävät murheen pilvet
ihmisen ilojen kaarta.
Huoletar kehräsi kehtoni hunnut,
Tuonetar päärmäsi päiväni tunnut
tuskavöin.
Ilojeni päiviä itkin ma öin.

arjen valinta

Jokainen voi osaltaan vaikuttaa ympäristön tilaan ympäristövastuullisin arjen valinnoin.

porinkloppi

Olen monesti miettinyt, miten kalustaisin tämän Palvan ja Velkuanmaan välillä sijaitsevan 0,3 ha:n Porinklopin.

Pyhän Henrikin eväsretkipaikka

Palvan saarella Velkuassa sijaitseva Pyhälle Henrikille nimetty 1793 valmistunut kirkko on oivallinen retkikohde. Kirkko ja kirkkomaa sijaitsevat lyhyiden lossivälien päässä etäällä maailman hälinästä, vaikka aivan tienvarrella ovatkin.

Kirkon edustalla olevalla merenlahdella käytiin 18.9.1808 venäläisten ja ruotsalaisten välinen muutamia tunteja kestänyt taistelu, joka päättyi venäläisten voittoon. Venäläiset ryöstivät sekä kirkon että pappilan. Kirkosta jäi jäljelle vain ulkokuori ja piilossa ollut alttaritaulu.

Hautakivessä mainittu Villuoto sijaitsee likellä Palvaa ja jäi Taivassalon yhteyteen Velkuan ja Naantalin kuntaliitoksessa. Villuodon ensimmäinen asukas, David Sylvester Luotonen, lahjoitti kirkkoon kristallikruunun sillä ehdolla, että se sijoitetaan hämärän urkuparven alle.

Pyhän Jaakobin kirkko Paimiossa

Yläneen kirkolta tullessani kutsui Paimion Pyhän Jakobin kirkko käymään, vaikka olen poikennut siellä ennenkin. Kirkkoa koristeltiin häitä varten. Varsinaisia hartauksia ei kirkossa usein ole, mutta jouluna kumminkin. Kirkko rakennettiin Hevonpäähän 1926–1928 edellisen, 1723 rakennetun ja 1909 tulipalossa tuhoutuneen rakennuksen tilalle, mutta ei enää keskelle kirkkomaata, vaan sen lähellä olevalle kalliolle. Kirkko rakennettiin arkkitehti Lars Sonckin piirustusten mukaan ja palolta säästynyt kellotapuli siirrettiin sen läheisyyteen.

Rakennus ei ole seurakunnan omistuksessa eikä sillä ole omaa pappia. Se on rakennettu yksityisellä rahalla lahjoitusmaalle ja sitä pitää yllä Pyhän Jaakobin seurakuntayhdistys, jolla on oma kirkonkokouksensa ja kirkkoneuvostoa vastaava kirkkotoimikuntansa. Hautojen hoidosta vastaavat vainajien omaiset ja hautausmaan yleisestä kunnosta talkooväki.

On ihmetelty, miksi savipeltojen ympäröimä kirkkotarha on hienoa hiekkaa ja arveltu, että paikka olisi toiminut joskus laivojen painolastina olleiden hiekkasäkkien tyhjennyspaikkana. Meri on aikoinaan ulottunut hautausmaan kiviaidan tienoille asti. Avara peltomaisema on entistä merenpohjaa ja syntynyt maan kohoamisen myötä.

Viksbergin kartanon kirkkoa varten lahjoittamalla maa-alueella on kartanon omistajiin kuuluneen Rehbinder-suvun 1824 rakennuttama hautakappeli. Kappelin on suunnitellut Carl Ludvig Engel.

Jugend-henkisen kirkkosalin sisustuksessa erityistä on saarnastuolin sijoittuminen alttarin taakse. Vanhasta saarnastuolista on muisto postikorttikuvassa. Kaksi alinta kuvaa omistaa Museovirasto.

palaveri

värillä on väliä

myötäistä matkaa 1.9.