manilla

William Crichtonin asuintalon lisäksi on Aurajoen itärannalle jäänyt purkamatta toinenkin kiinnostava rakennus, johon myös Crichton liittyy. Vuonna 1843 tuli Turkuun toinenkin skotti, David Cowie, ja perusti kaverinsa kanssa Auran rannalle konepajan. Vuonna 1862 hän myi osuutensa Crichtonille ja perusti jokirantaan rakennuttamaansa kiinteistöön viinatehdas Aura Ångbrännerin. Kieltolain tultua 1919 voimaan ei viinanpoltto enää kannattanut, joten entisen viinatehtaan tiloihin tuli Suomen hihna- ja remmitehdas, joka lopetti toimintansa vuonna 1928. Seuraavana vuonna kiinteistössä aloitti toimintansa Köysitehdas Manilla, jossa köysiä punottiin 1980-luvulle, minkä jälkeen kiinteistö jäi odottamaan purkamista. Tehtaan haltuunsa saanut rakennusliike Puolimatka halusi pystyttää rakennusten tilalle porrastettuja asuinkerrostaloja ja pilvenpiirtäjän, mutta paremmin kävi. Kansalaistoiminnalla rakennuksille saatiin suojelupäätös ja nyt ne toimivat taiteiden ja muun kulttuuritoiminnan keskuksena.

lumen vallassa

Lumi kattaa ohuesti tienoot, mutta sen pitkästä pysyvyydestä ei ole takuuta, mikäli sääennusteen viikonlopuksi lupaamat suojat ja vesisateet tulevat. 

Puinen kolmimastoparkki Sigyn, maailman viimeinen puurakenteinen kauppalaiva, joka on purjehtinut valtameriliikenteessä, huputettiin varhain talvea vastaan. 

Nostokurjet on jätetty muistomerkeiksi joen rannoilla kukoistaneesta laivateollisuudesta.

talo joen rannalla

Tulee mies, insinööri William Crichton (1827–1889), vuonna 1850 Skotlannista Turkuun alkaen erinäisten vaiheiden jälkeen rakentaa venäläisille sotalaivoja Aurajoen rannalle perustamallaan telakalla. 

Oheisen kuvan pääosassa ei kuitenkaan ole William Crichtonin elämäntyö, vaan hänen telakan viereen 1874 rakennuttamansa talo, joka toimi aluksi perheen asuntona ja myöhemmin telakan konttorina. 

Neuvostoliiton pommituksilta ja Turun taudilta ihmeellisesti säästynyt rakennus on kunnostettuna silmän ilo kaupungin Itäisen rantakadun kyljessä.

sipinpäivä

Kuvassa on isoisäni isä Sipi (s.1857), kirkonkirjoissa Sigfrid, 82-vuotiaana mökkinsä portailla Seiskarissa toisen vaimonsa ja lapsenlapsensa kanssa talvisodan alkamisvuonna 1939. Hänen ammatikseen on merkitty kalastaja, mikä olikin saaren miesten pääasiallinen elinkeino ennen kieltolain tuloa. 

Talvisota syttyi 30.11.1939. Seiskarin noin 700 asukasta evakuoitiin määräyksen mukaisesti jo 11.10. muutamassa tunnissa. Tavaraa sai mukaansa sen verran kuin jaksoi kantaa. Aamuyöllä Suursaari-laiva, perässään proomu, kuljetti saarelaiset Kotkaan. Aluksi heidät sijoitettiin eri puolille Kymenlaaksoa ja myöhemmin Turun saaristoon mm. Merimaskuun, Kustaviin ja Rymättylään. Osa saariin sijoitetuista muutti muualle. 

Sipin viimeisiksi elinvuosiksi valikoitui Kustavi, missä hän 87-vuotiaana 1944 kuoli. Etsittyäni turhaan hänen hautaansa kirkkoherra kertoi, että hauta on käytetty uudelleen, mikä on kirkon tulkinta  uskontunnustuksessa lausutusta ruumiin ylösnousemuksesta. Sipin kuoltua hänen vaimonsa muutti Virolahdelle, jonne oli asettunut muitakin seiskarilaisia.

joki jäätyy

onninlinna

Tämä suojelumerkinnän saanut, sotavuonna 1944 rakennettu Onninlinna, on omalla tavallaan mielenkiintoinen rakennus. Se on nimetty vuonna 1937 kärpäspaperitehtailijana aloittaneen Onni Sarlinin mukaan. Sittemmin Sarlinista tuli 1945 toimintansa aloittaneen kotelo- ja painotalo Kotevan (nyk. Finepress) perustaja. Sarlin rakennutti talon työläistensä asunnoiksi. Samalla tontilla asuinrakennuksen kanssa sijaitsivat tuotantotilat. Vuonna 2003 yritys myi tonttinsa rakennusyhtiölle. Vanhat tuotantotilat purettiin, mutta Onninlinna jäi. Vanhoissa kuvissa se kyyhöttää korkean kerrostalon kyljessä säälittävän rapistuneena, ja rapistuneita taisivat olla silloiset asujatkin, jos naapuritalon asukkaan luonnehdintaan vuodelta 2010 (Suomi24) on luottaminen: 

1940-luvulla rakennettu (ennen) kaunis talo on päästetty rapistumaan kokonaan. Siellä asuu kaikenlaisia hörhöjä, meteli öisin ja viikonloppuisin häiritsee pitkän matkan päähän. Välillä on ikkunalasit rikki kadulla, känniläisten mölinää ja poliisin vierailuja. Tänä iltana oli paloautoja koko katu täynnä ja tietenkin palo oli tässä talossa, onneksi ei mitään suurta ollut kumminkaan eikä onneksi kukaan tainnut loukkaantua vakavasti. Missään muussa talossa Tiilentekijänkadun varrella ei ole tuollaista ääliöiden keskittymää kuin tuossa 4b:ssä. 

Kunnostettu Onninlinna on tänään katukuvan helmi.

kirkonmäki

Ohessa muutamia arkkitehtonisia yksityiskohtia Turun Martinkirkosta Martin kaupunginosan Sotalaistenmäeltä. Kirkkorakennusta pidetään museoviraston luonnehdinnassa 1930-luvun uusasiallisen klassismin korkeatasoisena edustajana. Rakennus on nimetty Martti Lutherin mukaan ja kaupunginosa kirkon mukaan. 

 

Toisen maailmansodan kahinoissa Neuvostoliitto pommitti puutalovaltaisen kaupunginosan alkutekijöihinsä, mutta korkealla kukkulalla sijaitseva kirkkorakennus jäi maamerkiksi Turkuun suuntautuneille pommituksille.  

 

Erikoislaatuisen Sotalaistenmäki-nimen alkuperästä ei ole varmuutta, mutta se tunnetaan jo 1200-luvulta kylän nimenä. 

lainan päivä

Tänään on nimipäiväkalenterissa Lainan päivä. Muinoin Helsingissä sai yhtenä Lainan päivänä viedä kirjastoihin korvauksetta ajallaan palauttamatta jääneet kirjat. Minäkin vein tapulikaupungin kirjastoon kassillisen luvattoman kauan lainassa lojuneita kirjoja saaden takaisin lainausoikeuteni.

q&risti

kulkusilla

Helmikuun ensimmäisen päivän kirkkaus houkutteli ihmisiä jokilauttamatkalle ja rannoille kuljeksimaan. Laivat talvehtivat sulassa, mutta vähävirtainen joki on nopsa jäätymään.