sunnuntai 27. kesäkuuta 2021

hinnerjoen kirkko

Satakunnan kirkkokatraaseen kuuluu 1755 valmistunut Hinnerjoen kirkko Eurassa. Hinnerjokikin kuuluu Euran liitoskuntiin Honkilahden tavoin. 

Kirkko rakennettiin kosken partaalle kuohuvalle, mutta siirrettiin 1799 sortumavaaran takia mäelle ja muutettiin pitkäkirkosta tornilliseksi ristikirkoksi. Tornissa oleva kello on vuodelta 1679. Sen alareunassa on latinalais-ruotsalainen piirtokirjoitus, josta ilmenee, että kello on alkujaan kuulunut Heinjoen kappeliin. Heinjoki on entinen Suomen kunta Karjalankannaksella Neuvostoliitolle 1944 luovutetulla alueella. 

Hinnerjoen kirkossa ehti olla vuosikymmenten mittaan monia osaremontteja, kunnes se 1921 koki arkkitehti Ilmari Launiksen suunnitteleman täysremontin saaden alttarinsa yläpuolelle Launiksen lasimaalauksen Kristus ristillä. 

Viime vuoden käynnilläni kirkko oli kiinni, kuten nytkin, ja suntio ansaitsemallaan kesälomalla, kuten ehkä nytkin. Niinpä kävin kaappaamassa kirkon facebook-sivulta kuvan lasimaalauksesta. 

Tiristettyäni viimeiset kahvitipat termospullostani harrastuin vielä hetkeksi ulkokuvaukseen. Erityisesti minua kiinnosti paikallisen työväenliikkeen toverihauta. 

Pidin siitä, että kalmiston hautarivit olivat suoria - vain suunnilleen -  ja kivet vinksallaan vähän joka suuntaan.

Roskalaatikot olivat ryhdikkäästi viheriön reunassa. Toisinaan ne ovat vastaanottamassa tulijoita portin pielessä. Lienenkö nähnyt ainuttakaan kirkkomaata, jossa roskikset olisivat asiallisesti siistissä aitauksessa. Ajallisen vaelluksemme loppu tulee herkästi mieleeni ohittaessani roskasäiliön, jonka kannessa lukee: Maatuva jäte.

lauantai 26. kesäkuuta 2021

honkilahden kirkko

Pikasilmäyksellä Pyhälle Mikaelille omistettu Honkilahden kirkko Eurassa muistuttaa Merimaskun ristikirkkoa Naantalissa, mikä johtuu Honkilahden tyypilliseen länsisuomalaiseen pitkäkirkkoon tehdyistä muutoksista. 

Honkilahti on entinen itsenäinen kunta rukoilevaisuuden kannatusalueella. 

Neljäsataapaikkainen Kirkko on vuodelta 1759 ja kellotapuli vuodelta 1771, luvialaisen Tuomas Samuelinpoika Rahvoniuksen rakentamat. Tapulissa on kaksi Tukholmassa valettua kelloa, joiden valmistusvuodet ovat 1777 ja 1782. 

Alttarin yllä on lasitaiteilija Gunnar Forsströmin vuonna 1934 tekemä lasimaalaus Kristus Getsemanessa. 

Urut ovat Kangasalan urkutehtaan. 

Mitään erityisen kiinnostavaa kirkkorakennukseen liittyvää en löydä. Vähissä kuvissa on hieman perspektiivillistä poikkeamaa, mikä ei haitanne. Kirkkosalin yleisvaikutelma on melko steriili silmänruokaa kaipaaville. 

perjantai 25. kesäkuuta 2021

karjalan kirkolla

Parasta Karjalan kirkolla on korpikylän hiljaisuus, kun sitä ei häiritse muu kuin 1869 rakennetun uusgoottilaisen puukirkon kirkonkellon kumahdus puolen tunnin välein. 

Kerran kuukaudessa kirkossa järjestetään jumalanpalvelus. 

Varsinais-Suomen entisessä Karjalan kunnassa (Karjala Tl) asukkaat eivät ole karjalaisia, vaan Suomen kielen yleissäännön mukaisesti karjalalaisia. 

Blogin historiasta löytyy kirkon esittely viime vuodelta, joten tämänkertainen käyntini jäi pelkäksi evästelyksi. 

Muurissa olevasta portista on pappi kulkenut. Muurin takana kasvaa keisarinliljoja. Männyistä roikkuvat lupot viestivät puhtaasta ilmasta. 

 *

Toinen rauhan (ja itikoiden) tyyssija on muutaman kilometrin päässä kirkosta sijaitseva 1911 rakennettu, hautausmaan ympäröimä rukoushuone. Samalla paikalla on sijainnut 1600-luvulla Karjalankylän ensimmäinen saarnahuone. Rukoushuone pidetään kylmillään eikä siellä ole sähköä.

sunnuntai 20. kesäkuuta 2021

kivet

Turun hautausmaan vanhassa osassa on kiinnostustani herättänyt hautakivi, jossa kerrotaan poliisikonstaapeliksi mainitun henkilön 1890 kuolleesta vaimosta. Kivessä on myös maininta vaimon pojasta, mutta ei ensinkään personoivaa merkintää. Konstaapelikin jää nimettömäksi. Aprikointeihin saattaisi löytyä vastauksia kirkonkirjoista. Hautausmaalla on koko joukko 1800-luvulle ajoittuvia pieniä, rujonoloisia hautakiviä.

Hautausmaan vanhan osan ehkä tyylikkäin hautakivi kuuluu taidemaalari Otto Mäkilälle ja hänen puolisolleen. Muistokiveen on kuvattu eräässä taiteilijan taulussa esiintyvät hahmot, joita valon vaihtelu elävöi. Vain viisikymppisenä kuollut surrealistista tyylisuuntaa edustanut Mäkilä syntyi ja eli suurimman osan elämästään Turun Ruissalon Villa Romassa, jota nykyisin asuttaa ankkatauluillaan kuuluisuutensa pohjustanut Kaj Stenvall.

lauantai 19. kesäkuuta 2021

betonimettinen

pyrähtävä

betonin elämä

Arkkitehti Pekka Pitkäsen suunnittelema betoniminimalismia - tai -brutalismia - edustava Pyhän ristin kappeli Turun hautausmaalla on maisemoitunut - kiitos puutarhurin - luontevasti ympäristöön, entiseen hiekkakuoppaan. Pitkäsen päätyöksi mainittu rakennus valmistui kuusikymmenluvun puolivälillä ja noin tuhat vainajaa vuodessa kulkee sen kautta täältä ikuisuuteen. 

Turussa on purku-uhan kohteena kaksi Pitkäsen suunnittelemaa betonirakenteista seurakuntakeskusta ja niiden yhteydessä olevaa kirkkotilaa. Purkamista perustellaan rakennusten huonolla kunnolla. Museokeskus vastustaa rakennusten purkamista. Seurakuntien mielestä korjausrakentaminen tulee liian kalliiksi.Toisessa tapauksessa taloudellisena vaihtoehtona on kahden kerrostalon rakentaminen.

tiistai 15. kesäkuuta 2021

kesäkatu

Kuorolaulua ja katukauppaa Turun Yliopistokadulla.

torstai 10. kesäkuuta 2021

hirvensalon rappiokirkko

Turkulaissyntyisen arkkitehti Pekka Pitkäsen runsaaseen ja korkealle arvostettuun tuotantoon kuuluu  joukko kirkollisia rakennuksia. Hänen päätyönään pidetään Pyhän ristin kappelia Turun hautausmaalla. 

Turussa on purku-uhan alla kaksi kuusikymmenluvulle sijoittuvaa Pitkäsen suunnittelemaa betonirakenteista seurakuntakeskusta kirkkotiloineen. Rakennusten asettamista rappiolle seurakunnat perustelevat muodikkaasti sisäilmaongelmilla ja kosteusvaurioilla ja liian korkeilla korjauskustannuksilla. 

Museokeskus on tiukasti rakennusten säilyttämisen kannalla, mutta pianaikaa on niin, ettei mitään säilytettävää ole. 

Oheiset kuvat ovat Hirvensalon seurakuntakeskuksesta. 

Pitkäsellä oli kyky käyttää valoa arkkitehtonisissa ratkaisuissaan, mikä erityisen hienosti ilmenee Pyhän ristin betonirakenteisessa kappelissa. Hirvensalon kirkkosalin ikkunaseinän Pitkänen tiettävästi suunnitteli siten, että kello 10, jumalanpalveluksen alkaessa, auringonvalon oli optimaalisessa tilanteessa mahdollista osua alttariin ja siirtyä jumalanpalveluksen kestäessä elävöittämään alttariseinää.

tiistai 8. kesäkuuta 2021

muntin silta

Maassamme on siellä täällä tiensiirtojen jäljiltä vanhoja, itsensä varassa seisovia, luonnonkivistä holvattuja siltoja. Eräs niistä on 1850 valmistunut Muntin silta, joka yhdisti saaressa sijainneen Koiviston kylän Taivassaloon yli kapean Muntinsalmen, joka maan kohotessa on kutistunut vähäiseksi puroksi, jonka savisessa vedessä sammakot tähän vuodenaikaan ahkerasti polskivat. Luonnonkivistä niin sanottuna kylmämuurina (ilman sidosaineita) ladottu silta on museonähtävyys, jonka vieruspenkillä lepuutin jalkojani.