pukinsalmi

Tku

iltakirkko

Kakskerta

ruskon kirkko

Viime sunnuntaina vietettiin maamme luterilaisessakin kirkossa katolilaisesta kultista periytyvää Pyhän Henrikin muistopäivää.

Piispa Henrik tai Pyhä Henrik oli keskiajalta periytyvän legendan mukaan mahdollisesti englantilaissyntyinen Suomen kristillistäjä ja ensimmäinen piispa ja Suomen katolisen keskiajan ainoa paikallinen pyhimys, syntynyt vuonna 1100 ja perinteen mukaan kuollut 20.1.1156 Köyliössä tai Nousiaisissa. Hänen todellinen olemassaolonsa jää arvailuksi, sillä tiedot  Henrikiksi sanotun kyseisen hengenmiehen elämästä perustuvat Pyhän Henrikin legendaan ja Piispa Henrikin surmavirteen, jotka on laadittu yli sata vuotta oletetun henkilön kuoleman jälkeen. Aikalaistietoja mistään piispa Henrikistä ei ole, eikä sen puoleen hänen surmaajakseen mainitusta talonpoika Lallistakaan. Pyhän Henrikin kultin elävänä pitäminen tuntuu kuitenkin olevan tarpeellinen osa kirkkojemme kristillisyyden identiteettiä. Katolinen kirkko järjestää vuosittain pyhiinvaellusmatkan Turusta Köyliöön. Kolmen vuoden välein se järjestetään ekumeenisena.

Pyhiinvaellusreitti on jaettu nimettyihin jaksoihin. Nunnapolku Turusta Nousiaisiin ohittaa Ruskon kirkon. Nousiaisten kirkkoa pidetään piispa Henrikin hautapaikkana. Nunnapolku on mahdollisesti saanut nimensä polulla kulkeneista nunnista, mutta nimitys saattaa olla myöhempää perua ja etymologisesti nunna voi tarkoittaa muutakin kuin ihmistä. Vanhimmat varmat tiedot Nunnapolun linjasta ovat vasta 1700-luvulta. Alinna olevassa kuvassa on Jussi Vikaisen tekemä Nunnapolun pyhiinvaellusreitin muistomerkki.

Maria Magdalenan nimikoksi rakennettu Suomen pienimpiin kuuluva keskiaikainen Ruskon harmaakivikirkko muurattiin vuosien 1490 ja 1510 välillä. Kirkossa on säilynyt kaksi keskiaikaista tiilestä muurattua alttaria: itäseinään muurattu pääalttari sekä pohjoisseinustalla sakaristoon johtavan oviaukon itäpuolella sivualttari, todennäköisesti Maria-alttari, joka on nyt saarnastuolin jalustana.

Kirkkosalin kiinteä sisustus on osin vuoden 1920-luvun restauroinnista, jossa selvästikään ei ole pyritty "uusvanhaan" asuun.

Kaappikello on seurakunnan poikamiesten 1781 lahjoittama. Kalkkimaalauksia on löytynyt vain vihkiristit (6 kpl) ja tiilimuurausta jäljittelevät konsolit. Lehteri rakennettiin v. 1901 urkuja varten. Penkit ovat 1700-luvun tyyliä. Saarnastuoli on tammea 1600-luvulta. Sen veistokset ovat turkulaisen Mathias Reimanin työtä vuodelta 1670. Porraskaiteen kaksi enkeliä on lahjoittanut Karviaisten isäntä v. 1703.

Kellotapuli on vuodelta 1744. Sen kivinen alaosa on sisustettu ruumishuoneeksi. Kirkonkellon kyljessä on teksti Gloria  in excelsis Deo.

Maamme ensimmäinen suomalaissyntyinen piispa Maunu I (virassa 1291 – 1308) oli kotoisin Ruskosta. Hän kuoli viimeisenä virkavuotenaan ja hänet haudattiin Turun tuomiokirkkoon.

auran kirkko

Kirkonrakentaja Mikael Piimäsen johdolla 1804 rakennettu ja samana vuonna käyttöön otettu Auran nykyinen kirkko Pöytyän maantien ja Karviaisten kylätien risteyksessä on järjestyksessään kolmas ja tehty Tukholman yli-intendentinviraston piirustusten mukaan.

Kirkko on ollut monien korjausten kourissa ja voi vain kuvitella, millainen silmänilo ja maamerkki se on ollut punamullattuna ja paanukattoisena alavasta peltomaisemasta kohoavalla kunnaalla.

Kirkon vierellä oleva kellotapuli on edellisen kirkon ajoilta vuodelta 1774.

Edellisestä kirkosta ovat muistoina saarnastuoli ja alttarireliefi, molemmat 1690-luvulta. Alttaritaulu ”Jeesus opetuslapsineen Kirkastusvuorella” on Arthur Heickellin käsialaa vuodelta 1927. Sen alapuolella on pyhää ehtoollista kuvaava puureliefi vuodelta 1683. Sen tekijästä ei ole varmuutta.

Kuorissa olevan rokokootyylisen kaappikellon lahjoittivat seurakunnan nuoret miehet 1832.

Vuonna 1926 kuori-ikkunoihin hankittiin lasimaalaukset, joiden aiheena on palava sydän ja orjantappurakruunu.

Kirkon vanhin esine on seinällä oleva krusifiksi 1600-luvulta.

Museoviraston mustavalkoisessa kuvassa on kirkon prameaksi maalattu kuori vuodelta 1926. Nykyistä kirkkosalia seurakuntalaiset ovat luonnehtineet intiimiksi ja kodikkaaksi.

Kirkkoa ympäröivän hautausmaan erikoisuus on Kuuskoski-suvun hauta. Suvun elossa olevista jäsenistä lienee tunnetuin entinen valtiopäivänainen Eeva Kuuskoski.

9.1.

+4, tuntuu kuin -3, Norrskata, suorakaiteen muotoinen kirkko rakennettu talkoilla 1932-1934, kellotapuli vuodelta 1955.

tammikuu on pakkasherran