Kirkko on ollut monien korjausten kourissa ja voi vain kuvitella, millainen silmänilo ja maamerkki se on ollut punamullattuna ja paanukattoisena alavasta peltomaisemasta kohoavalla kunnaalla.
Kirkon vierellä oleva kellotapuli on edellisen kirkon ajoilta vuodelta 1774.
Edellisestä kirkosta ovat muistoina saarnastuoli ja alttarireliefi, molemmat 1690-luvulta. Alttaritaulu ”Jeesus opetuslapsineen Kirkastusvuorella” on Arthur Heickellin käsialaa vuodelta 1927. Sen alapuolella on pyhää ehtoollista kuvaava puureliefi vuodelta 1683. Sen tekijästä ei ole varmuutta.
Kuorissa olevan rokokootyylisen kaappikellon lahjoittivat seurakunnan nuoret miehet 1832.
Vuonna 1926 kuori-ikkunoihin hankittiin lasimaalaukset, joiden aiheena on palava sydän ja orjantappurakruunu.
Kirkon vanhin esine on seinällä oleva krusifiksi 1600-luvulta.
Museoviraston mustavalkoisessa kuvassa on kirkon prameaksi maalattu kuori vuodelta 1926. Nykyistä kirkkosalia seurakuntalaiset ovat luonnehtineet intiimiksi ja kodikkaaksi.
Kirkkoa ympäröivän hautausmaan erikoisuus on Kuuskoski-suvun hauta. Suvun elossa olevista jäsenistä lienee tunnetuin entinen valtiopäivänainen Eeva Kuuskoski.
Täytyy sanoa, että sadassa vuodessa kirkkojen interiöörikäsitykset ovat kristikansan keskuudessa kovasti kohentuneet.
VastaaPoistaYlimalkaan historiallisten kerrostumien säilyttäminen vaatii myös silmää.
Keskiaikainen krusifiksi lienee saanut uuden ristinpuun jossain vaiheessa.
- Enpä tiennyt Eeva Kuuskosken suvun kotipaikkakuntaakaan tähän mennessä.
Tähän kirkkoon ei keskiaikaisuus ulotu. Ristiinnaulitun ja ristin epäsuhta on ilmeinen ja veistoskin lienee matkamuisto reformaation ajalta.
VastaaPoistaNuorena likkana Eeva Kuuskoski harventeli sokerijuurikkaantaimia Kuuskosken kartanon pelloilla liki puolen kilometrin pituisilla saroilla.