Piispa Henrik tai Pyhä Henrik oli keskiajalta periytyvän legendan mukaan mahdollisesti englantilaissyntyinen Suomen kristillistäjä ja ensimmäinen piispa ja Suomen katolisen keskiajan ainoa paikallinen pyhimys, syntynyt vuonna 1100 ja perinteen mukaan kuollut 20.1.1156 Köyliössä tai Nousiaisissa. Hänen todellinen olemassaolonsa jää arvailuksi, sillä tiedot Henrikiksi sanotun kyseisen hengenmiehen elämästä perustuvat Pyhän Henrikin legendaan ja Piispa Henrikin surmavirteen, jotka on laadittu yli sata vuotta oletetun henkilön kuoleman jälkeen. Aikalaistietoja mistään piispa Henrikistä ei ole, eikä sen puoleen hänen surmaajakseen mainitusta talonpoika Lallistakaan. Pyhän Henrikin kultin elävänä pitäminen tuntuu kuitenkin olevan tarpeellinen osa kirkkojemme kristillisyyden identiteettiä. Katolinen kirkko järjestää vuosittain pyhiinvaellusmatkan Turusta Köyliöön. Kolmen vuoden välein se järjestetään ekumeenisena.
Pyhiinvaellusreitti on jaettu nimettyihin jaksoihin. Nunnapolku Turusta Nousiaisiin ohittaa Ruskon kirkon. Nousiaisten kirkkoa pidetään piispa Henrikin hautapaikkana. Nunnapolku on mahdollisesti saanut nimensä polulla kulkeneista nunnista, mutta nimitys saattaa olla myöhempää perua ja etymologisesti nunna voi tarkoittaa muutakin kuin ihmistä. Vanhimmat varmat tiedot Nunnapolun linjasta ovat vasta 1700-luvulta. Alinna olevassa kuvassa on Jussi Vikaisen tekemä Nunnapolun pyhiinvaellusreitin muistomerkki.
Maria Magdalenan nimikoksi rakennettu Suomen pienimpiin kuuluva keskiaikainen Ruskon harmaakivikirkko muurattiin vuosien 1490 ja 1510 välillä. Kirkossa on säilynyt kaksi keskiaikaista tiilestä muurattua alttaria: itäseinään muurattu pääalttari sekä pohjoisseinustalla sakaristoon johtavan oviaukon itäpuolella sivualttari, todennäköisesti Maria-alttari, joka on nyt saarnastuolin jalustana.
Kirkkosalin kiinteä sisustus on osin vuoden 1920-luvun restauroinnista, jossa selvästikään ei ole pyritty "uusvanhaan" asuun.
Kaappikello on seurakunnan poikamiesten 1781 lahjoittama. Kalkkimaalauksia on löytynyt vain vihkiristit (6 kpl) ja tiilimuurausta jäljittelevät konsolit. Lehteri rakennettiin v. 1901 urkuja varten. Penkit ovat 1700-luvun tyyliä. Saarnastuoli on tammea 1600-luvulta. Sen veistokset ovat turkulaisen Mathias Reimanin työtä vuodelta 1670. Porraskaiteen kaksi enkeliä on lahjoittanut Karviaisten isäntä v. 1703.
Kellotapuli on vuodelta 1744. Sen kivinen alaosa on sisustettu ruumishuoneeksi. Kirkonkellon kyljessä on teksti Gloria in excelsis Deo.
Maamme ensimmäinen suomalaissyntyinen piispa Maunu I (virassa 1291 – 1308) oli kotoisin Ruskosta. Hän kuoli viimeisenä virkavuotenaan ja hänet haudattiin Turun tuomiokirkkoon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti