Hän joka säät ja ilmat säätää ei ole ollut tehtäviensä tasalla, sillä tilastojen mukaan tähän aikaan vuodesta täällä luonaiskolkalla pitäisi olla lumetonta. Kevään siivelliset paluumuuttajat kääntyivät maanantaina tulosuuntaansa myrskyn tieltä, mutta lienevät jo palanneet.
Palokärki, korppi ja varis ilmoittivat läsnäolostaan Turun Ruissalossa. Jo helmikuussa on nähty kiuruja,
uuttukyyhkyjä, töyhtöhyyppiä ja merihanhia, mutta paluumuuttajia alkaa tulla suurin joukoin vasta kun säät antavat myöten. Sepelkyyhkyn uhuilua kuuluu jo.
Turku on merikaupunki. Saatuaan lastinsa Mann Linesin ro-ro-alus ML Freyja suuntaa reitilleen Bremerhaven-Harwich-Rotterdam-Cuxhaven-Paldiski. Alemmassa kuvassa näkyy sinisenä väylä, jota Turun satamapalveluja käyttävät alukset ohjataan. Pian rannikkovesien jääkannet romahtavat ja pääsiäisen tullen kesäsaarelaiset rynnistävät lossien täydeltä kesäasumuksilleen ”paattejaan tervaamaan”.
Pähkinäpensas on kevättalven varhainen kukkija. Suomessa se esiintyy runsaimmillaan Ahvenanmaalla ja Turun saaristossa. Pähkinäpensaan yli tuhatvuotiseksikin elävä juurakko uudistaa kasvin maanpäällisiä osia, jotka tuottavat runsaasti öljyä sisältäviä hasselpähkinöitä.
Turun Ruissalossa törmäsin iltapäiväretkelläni hattivattiin, jotka ovat valkoisia olioita, muistuttaen lähinnä sienen jalkaa tai aavetta, jonka sivuilla on pienet kämmenet. Ne eivät kuule eivätkä puhu, koska niillä ei ole korvia eikä suuta ja ne lisääntyvät siemenistä, jotka kylvetään juhannusyönä. Niiden varsinainen todellisuus on Tove Janssonin luomassa fantasiamaailmassa, mutta saattaa niihin törmätä vaikkapa Ruissalon rantapromenadilla.
