vintagevaltakunta

Kuvissa ei ole olennaista mitä on maan alla vaan päällä. Hautakivien aliset asiat kuuluvat taivasten valtakunnan teologiaan. (Hietaniemen hautausmaa)

hätä keinot keksii

tammisto

Saattaa vaikuttaa turhanaikaiselta julkaista pusikkokuvia, jollei sitten omaksi ilokseen. Vuodenajoilla on puolensa ja keväällä erityisesti. 

Kuvat ovat Turun Ruissalosta, jossa sijaitsee yli puolet Suomen luonnonvaraisista tammimetsistä. Tosin Ruissalon tammikot ovat uhanalaistuneet, koska ne on museoitu luonnonsuojelualueiksi. Tarkoitus on ollut hyvä, mutta ilman metsänhoidollisia toimia ne eivät näytä voivan hyvin, paitsi erinäisten ötököiden ja muun luontoperäisen eliöstön kannalta. Aikoinaan saaren metsissä laiduntava karja söi tammien taimet. Nyt saman tekevät peurat, vaikka niitä vähennetään vuosittain satamäärin. Sekapuusto on vallannut alaa, koska tammien luontainen uudistuminen ei ole kilpailukelpoista.

Saaressa on laululinnuille soveliaita lehtoja. Tämänaamuinen konsertti oli todella monisointuinen.

toukokuuta

Tuomi kukkii. Vaahtera varistaa kukkansa. Rhododendron aikoo kukkia.

pisara

sinun ristisi juureen

Kuvassa olevaan puiseen ristiin sisältyy elämäntarina, josta mainittakoon yhdistynyt pappeus ja äitiys. Pappisperheen äiti ponnisti lyhyessä ajassa ilmoille kolmet kaksoset ja kaikkiaan yhdeksän lasta. Äitikullalla on ollut kysyntää hoidellessaan katraansa maailmalle, unohtamatta isääkään, joka seurakunnan paimenena saatteli virkatyönään lampaitaan nurmen uumeniin. (Brändö)

kukkain kukoistus

merta edemmäksi

kevääseen

"Vuodenajoista puheen ollen / jouduimme jälleen kevääseen"... "Mitä ihmeitä ihminen kokeekaan, / kun Voima on Perämerellä / ja pääskynen Pinsiössä." (Runoilu Lauri Viidan. Kuvissa Taivassalon kirkko kylkiäisineen.)

tarpeettomat

Brändö

varhaiset

Brändö

vuokko ja moni muu

Mukulaleinikilläkin on ollut sosiaalinen viesti, nimittäin säätyläiset siirsivät sitä tonteilleen maanpeittokasviksi. Turun Ruissalossa, josta nämä kuvat ovat, on oleskellut varakasta väkeä hienoissa huviloissaan, joista vanhimmat on rakennettu 1800-luvun puolivälillä. Huvilat ovat edelleen olemassa. Osassa niistä asutaan, osa on yhteisökäytössä. Ruissalon maat omistaa Turun kaupunki.

Lehtikarikkeen alta puskeva kasvi on kiurunkannus.
 

kukkii

veljeysaate

Vaikka punakaartilaisten muistomerkit oli kielletty aina talvisotaan asti, halusi Turun Työväen järjestönuorten puheenjohtajana toiminut suutari Yrjö Urhonen orvoiksi jääneille lapsille paikan, jossa nämä voisivat muistella vanhempiaan. 

Työväenluokan veljeshaudan obeliskin valmisti kivenhakkaaja Jussi Vintanen kakoliittista, Kakolan graniitista, jonka kivityömiehet olivat louhineet kalliosta muiden puuhiensa ohessa. 

Vanginvartijoiden avustuksella kolmitonninen kivi kuljetettiin salaa hevospelillä vuoden 1921 vapunpäivää vasten yöllä lääninvankilasta Turun hautausmaalle yhdeksän Ahvenanmaalla Godbyn taistelussa kaatuneen punakaartilaisen haudalle. 

Seuraavana päivänä poliisit keskeyttivät muistomerkillä järjestetyn vappujuhlan, poistivat kiven huipulle pystytetyn punaisen lipun ja hajottivat juhlaväen. Suutari Urhonen pidätettiin. Kiven sivuille kiinnitetyt muistolaatat virkavalta poisti heti vapunjälkeisenä päivänä ja niiden palauttaminen sallittiin vasta vuonna 1941.

surumarssi

kivet

Tämän hautakiven alla on mainen jäännös Kakolan kuritushuoneen työnjohtaja Johan Wilhelm Spiikistä ja hänen perikunnastaan. 

Kiven hakkasi Suomen kuuluisin sarjamurhaaja ja taparikollinen Matti Haapoja, joka hirttäytyi 49-vuotiaana sellissään tammikuussa 1895. Hänen ruumiinsa annettiin lääketieteelliseen käyttöön, minkä jälkeen se oli luurankona 100 vuotta rikosmuseossa, kunnes vietiin syyskuussa 1995 kirkkohallituksen kustantamassa arkussa Ylistaroon hautaan, jonka ristin Haapoja oli isälleen takonut. Seuraavan kesän polkupyöräristeilylläni poikkesin kuvaamassa haudan, mutta kuva ei ole enää tallella 

Sanotaan, että jokaisella perusperhonjokilaaksolaisella on yhteisiä esivanhempia Matti Haapojan kanssa. Kukkia hänen haudalleen voisivat tuoda esimerkiksi Esko Aho ja Raimo Vistbacka. Matti Haapojan isä oli Vetelin räyrinkiläisiä, kuten Esko Ahokin. 

Kuvassa olevan kiven alaosassa on teksti: "Levätkööt rauhassa". 

Olen lukenut, että kiven tyyliä ei ole osattu määritellä ainutlaatuisuutensa takia, mutta Paattisten kirkon kupeelta olen löytänyt toisen samanlaisen. Uskoakseni samanlaisia on maassamme enemmän kuin kaksi.

sammaloituneet

valaistuneet

vapputervehdys