Kaatunut on sotilastermistössä taistelussa kuollut, oli hän menettänyt henkensä missä asennossa tahansa. Kun pasifisti Arnd Pekurinen oli rintamaoloissa kapteenin käskystä teloitettu, hänen leskelleen valehdeltiin miehen kaatuneen taistelussa. Pekurinen kuopattiin teloituspaikalle, mistä hänet kuljetettiin Helsinkiin Malmin hautausmaalle. Erno Paasilinna on kertonut sankarivainaja Pekurisen elämäntarinan kirjassaan Rohkeus: Arndt Pekurisen elämä ja teloitus.
kukoistaa minkä voi. Itse asiassa valkovuokkojen kukinta Turun Ruissalossa, josta kuva, on juuri nyt runsaimmillaan. Kukat levittäytyvät laajoina mattoina tammilehdoissa ja teiden varsilla. Valkovuokko leviää tehokkaasti juurakkonsa avulla, mutta siemenestä alkunsa saanut kasvi alkaa kukkia vasta 14-15-vuotiaana. Kuvassa kallion kyljessä kykkivälle yksinäiselle valkovuokolle pitävät seuraa kielojen lehtitupet, joista kukkavarret tuota pikaa putkahtavat. Kielo on saanut nimensä kieltä muistuttavista lehdistään.
Runsalan runsaissa ruovikkolämpäreissä näyttää olevan kyhmyjoutsenilla yhdyskuntapesintää. Suomen ensimmäiset kyhmyrit tuotiin Ahvenanmaalle puistolinnuiksi ja niiden ensimmäinen pesintä siellä todettiin 1934, joten kyhmyjoutsenen historia Suomessa on lyhyt. Nyt tätä Suomen suurinta lintua, joka saattaa painaa 15 kiloa, tavataan yleisesti rannikkoalueilla ja sisävesillä. Määrällisesti niitä saattaa olla jopa 10 000 paria.
Kyhmyjoutsenen erottaa helposti laulujoutsenesta, eivätkä ne pariudu keskenään. Kyhmyri ei toitota, kuten laulujoutsen, vaan on mykkä, englantilaisittain mute swan. Se kilpailee Suomessa niin voitokkaasti elintilasta laulujoutsenen kanssa, että kantaa on vaadittu harvennettavaksi. Ehkä se on päässyt runsastumaan kansallislintumme siivellä, ja onhan se korea ilmestys. Sitä on syöty Euroopassa, etekin Ranskassa, suurena herkkuna 600-1700-luvuilla, kunnes Amerikasta tuotu kalkkuna sen syrjäytti. Hankalina jäätalvina talvehtimaan jääneitä kyhmyreitä päätyy merikotkien suihin.
Nämä pari- ja paikkauskolliset riukukintut olen jo tallentanut kameran muistikortille useana vuonna. Tänä keväänä heräsi jo ajatus mahdollisesta pesinnästä, koska toinen kuljeskeli yksinään laidunmaalla.
Lähistöllä on hyviä pesimäruovikoita ja emot hautovat vuorovälein, mutta pareittain kuljeskelu merkinnee, että linnut eivät ole vieläkään pesimäiässä. Kurki hautoo noin kuukauden ja jo nyt pitäisi pesässä olla muna tai kaksi ja haudonta käynnissä.
Eilen kurjet häätivät pesiä rosvoilevan repolaisen laitumeltaan melkoisella metelillä, mutta kettu ei näyttänyt olevan moinaskaan, vaan köpötteli rauhallisesti metsän suojaan.
Kun ihmiset alkoivat autoilla kaupunkien keskustoista etäälle rakennettuihin mammuttimaisiin kauppakeskuksiin, alkoivat kaupunkien päättäjät lisätä kaupunkikeskustojen vetovoimaisuutta toreja remppaamalla. Turku ei ole ainoa kaupunki, jossa on päheä tori ja tyhjiä liiketiloja pilvin pimein.
Perinteistä Turun torilla on vanha ratikka, joka vuosikaudet on toimittanut jäätelökioskin virkaa. Kalapojilta saa edelleen kaloja, Tanniselta leipomuksia jne.
Kuvassa keväistä rantapromenadia Turun Ruissalossa. Promenadilla on Ruissalossa tarkoitettu "yleistä käytävää", kaikille tarkoitettua kävelytietä, jonka yhteydessä on ollut vapaa-ajan viihdykkeinä ravintoloita konsertteineen ja juhlineen, uimaloita, keilarata, kesäteatteri ja muuta yhdessäoloon liittyvää. Jo vuonna 1884 järjestettiin Ruissalossa elokuun viimeisenä päivänä venetsialainen ilta huvilakauden päätteeksi .
Turussa sijaitseva Kakola oli Suomen kansallisvankila ennen sen muuttamista hotelliksi, liiketiloiksi ja asunnoiksi. Rakennus seisoo kalliolla, josta louhitusta kivestä se on rakennettu. Kiviaines on nimetty kakoliitiksi. Siitä on veistetty Turun hautausmaalla oleva punaisten vuoden 1918 kansalaissodan uhrien veljeskivi. Laitoksessa lusineita kuuluisia vankeja olivat sarjamurhaaja Matti Haapoja ja pankkirosvo Matti Markkanen.
Hanami, kirsikankukkien katselu, on japanilaisten suurin juhla. Kirsikkapuut ovat kukintansa aikana koreita nähdä, mutta Suomen varhaiskeväässä tämä vieraslaji on kuin hajuvesi lihapullassa. Kotoisten vaahteroiden, tuomien, pihlajien ja omenapuiden kukinta on minulle mieluisampaa. Roihislaiset pitäkööt hanaminsa.
On se aika vuodesta, jolloin vaahtera kukkii. Tänä vuonna en halua siteerata Paavo Haavikon runoa: "vaahterat karistavat kukkansa / kesä on mennyt". Kyllä kesä, oletettavasti, tulee tänäkin vuonna. Olemme tottuneet siihen, että talvea seuraa kevät, mistä emme tietenkään voi olla varmoja, joten iloitkaamme ja riemuitkaamme, kun se tuli taas.
Scillat ovat yhteisöllisiä ja levittäytyvät mieluusti matoiksi nurmikoille. Kasvi on tappava ja siitä on valmistettu rotanmyrkkyä. Se ei ole alkuperäistä Suomen flooraa, vaan on tuotu tänne koristekasviksi. Luontaisesti sitä kasvaa mm. Venäjällä ja Ukrainassa.
Keväässä on aina jotain erityistä, vaikka se tapaa tulla melko säännöllisesti vähintään kerran vuodessa. Suomi on pitkä maa ja siitä tulee mieleeni kuusitaiteilijaksikin sanottu taidemaalari Aimo Kanerva, joka etelän kevään hiipuessa matkusti pohjoiseen ottamaan vastaan toista kevättä. Sellaiseen ylellisyyteen minäkin saattaisin taipua.
