perjantai 22. marraskuuta 2019

brinkhallin kartanolla

Kuvissa oleva Brinkhallin kartano sijaitsee nykyisin Turkuun kuuluvalla Kakskerran saarella meren ja Kakskerranjärven välissä. Ennen Turkuun liittämistä Kakskerta oli itsenäinen kunta.

Brinkhallin kartanon historia ulottuu 1500-luvun loppupuolelle, jolloin paikalla oli kivitalo, jonka ensimmäinen omistaja oli vuonna 1571 aateloitu Turun linnan käskynhaltija Hans Eerikinpoika, joka kirjallisten lähteiden mukaan kuului Brinkkalan sukuun, josta tila sai nimensä. Suku omisti myös Turun Suurtorin varrella olevan Brinkkalan talon, jonka parvekkeelta joulurauha julistetaan.

Rakennuksen vaiheista ei paljon tiedetä, mutta se kuitenkin, että se rapistui pahoin. Talonpaikan uusi kukoistus koitti, kun nykyinen kartanolinna 1793 valmistui. Sen suunnitteli ja rakennutti Gabriel Bonsdorff, vuodesta 1819 aateloituna von Bonsdorff, arkkitehtuuriinkin perehtynyt Suomen ensimmäinen arkkiatri, Turun akatemian professori ja Collegium medicumin esimies.

Päärakennus on luultavasti maan ensimmäinen puhtaaseen uusantiikin tyyliin rakennettu kartano. Huoneita siinä on 15 ja pinta-ala noin 360 neliömetriä. Päärakennuksen takana oli karjapiha ja vuonna 1942 pommituksessa tuhoutunut, vuonna 1795 rakennettu suurellinen harmaakivinavetta, jonne olisivat mahtuneet saaren kaikki lehmät.

Pihan itä- ja länsisivuille rakennettiin kavaljeerisiipi ja konttorisiipi. Aluetta komistivat sekä ranskalainen että englantilainen puutarha.

Kartanon maille rakennettiin myös Kakskerran kirkko ja sen viereen von Bonsdorffin suvun hautakappeli.

Porvoossa 1762 syntynyt Gabriel Bonsdorff kuoli Turussa 1831. Marraskuun 22. on hänen kuolinpäivänsä.

Kartano oli suvun omistuksessa vuoteen 1873, minkä jälkeen omistajat vaihtuivat tiuhaan, kunnes Georg Werner Ramberg ja hänen rouvansa myivät sen Turun kaupungille vuonna 1968.

Kartano sai rauhassa rappeutua vuoteen 1991, jolloin se määrättiin rakennuslain nojalla suojeltavaksi. Vuonna 2003 se siirtyi Suomen kulttuuriperinnön säätiön omistukseen.

*

Punaiset väentuvat mäellä on kunnostettu matkailijoille. 

Erikoinen rakennus kartanoon vievän tien varrella ei ole käymälä, vaan kaivohuone. Se alapuolella olevassa kuvassa on kokonaisuudessaan kartanon pihapiiri. 

Yleiskuvassa lähimpänä on leivintupa ja sen takana jokin talousrakennus. 

Perimmäisenä pihalla on kavaljeerisiiveksi nimetty rakennus. Vastapäätä sitä on konttorisiipi, aikoinaan tilanhoitajan asunto ja toimisto, nyt kahvila. 

Aluetta hallitsevan päärakennuksen takaa kalliolta aurinkoisena hetkenä otetussa kuvassa pilkottaa Kakskerranjärvi. Selkäni takana olevalta kalliolta näkyisi meri.

Metsän reunassa on kylmävarasto, jonne voin kokemukseni perusteella kuvitella halkaistut sianruhot, lihatiinut ja makkarat.

Kartanoa käytettiin television Hovimäki-sarjan kuvauksissa, jonka peruina on ravistunut kulissirakennus pihan perällä. Kartanossa on kuvattu osin myös Aki Louhimiehen elokuva Käsky. 

Viimeisessä kuvassa on kartanon editse vievä Kakskerrantie, jonka toisella puolella tilan maat jatkuvat Kakskerranjärveen asti.


2 kommenttia:

  1. Upea kokonaisuus on ansainnut kunnostuksen ja esittelyn.
    Väentuvat näyttävät viihtyisiltä, liekö käyttöä miten runsaasti kesäisin. Nytpä tulin tietämään Brinkkalan talon omistajien historiaa. Likipitäen kuukauden päästähän sitä joulurauhaa taas julistetaan.

    VastaaPoista
  2. Itse asiassa alkuperäisestä Brinkhallin talosta on jäljellä vain kellari, jonka päälle kartanon kavaljerisiipi on rakennettu. Maakellarin suunnalla on metsäkirkko, mutta siellä käyn toiste. Väentuvissa olisi kiinnostavaa käydä. Niitä vuokrataan vain ryhmille. Sekä meren että järven rannalla on vuokramökki, 500 e/viikko. Alueella voi kuljeksia ympäri vuoden, mutta vain kesällä pääsee rakennuksiin. Kahvilla olen poikennut. Kavaljeerisiivessä voi kesäisin nähdä ripusteita joita niiden tekijät sanovat taiteeksi.

    VastaaPoista