lauantai 7. joulukuuta 2019

Vahdon kirkko

Ruskon seurakuntaan kuuluvan Vahdon nykyinen, järjestyksessään kolmas puukirkko, rakennettiin 1803 Tukholman yli-intendenttikonttorissa tehtyjen piirustusten mukaan. Sen pystyttämiseen käytettiin 1688 rakennetun kirkon hirsiä. Kirkkoon kuuluva erillinen kellotapuli korvattiin 1873 rakennuksen yhteyteen liitetyllä kellotornilla.

Kuvia Vahdon kirkosta olen pantannut, koska minulta harmikseni puuttuu yhä kuva Teodor Schalinin 1906 maalaamasta alttaritaulusta, joka esittää Jeesuksen ilmestymistä ristin äärellä oleville opetuslapsilleen. Tosin en usko kuvan puuttumisesta olevan erityisempää haittaa. Sitä korvaamaan olen oheistanut  kuvan Petter Langin edelliseen kirkkoon 1747 maalaamasta viimeistä tuomiota esittävästä alttaritaulusta.

Historialliselta esineistöltään kirkko on varsin vaatimaton, vaikka on jo lajissaan kolmas. Vanhin esine on puinen krusifiksi vuodelta 1665. Kirkkoa on eri syistä korjattu ainakin seitsemän kertaa.

Kirkonkellon piirtokirjoitukset julistavat kunniaa Jumalalle korkeuksissa ja mainitsevat, että kello hankittiin Jumalan kunniaksi kirkon käyttöön laillisesti vuonna 1708 seurakuntalaisten kustannuksella ja muiden suosiollisella avustuksella.

Urut on rakennettu 2001.

2 kommenttia:

  1. Minua hämmästyttää tämä maaseutuväestön vastuullisuus kirkoistaan, miten he pitävät niistä huolta, vaikka eivät kovin ahkeria olisi tilaisuuksissa käymäänkään.
    Mutta tuo Viimeinen tuomio -maalaus on kyllä aika hirveä. Tietysti aikansa käsitysten kuvana se siellä on, mutta taiteilija Langin teos ei ole tekijälleen kunniaksi.

    VastaaPoista
  2. Pienten maaseutupaikkakuntien kirkkorakennukset ja kalmistot ovat kyläkuntien ihmisiä identifioivia ja historiallisesti yhdistäviä monessakin mielessä. Niistä huolehditaan niin kauan kuin niillä koetaan olevan merkitystä. Mieleeni ovat jääneet pyörimään Osmo Tiililän sanat, että niin kauan kuin on kuolemaa tarvitaan Jumalaa. Asiassa on mielestäni vinha perä, miten sen sitten haluaakin ymmärtää. Suhtautumiseni kirkkoinstituutioihin on kuitenkin oma juttunsa. Maaseudun puisista kirkkorakennuksista huolehtiminen on minusta vähintään yhtä tärkeää kuin pönötyskirkkojen ylläpito.

    Noita kömpelöitä, liki inhorealistisia viimeisiä tuomioita on jonkin verran kirkkojen sakasteissa ja sivuseinillä. Varhaisimmat "kirkkonaivismia" edustavat viimeiset ehtoolliset ovat henkilökuviltaan suorastaan hilpeitä.

    VastaaPoista