Saaristomerellä Jurmon saaressa on vuonna 1846 kirvesmiestyönä valmistunut kappeli, järjestyksessään saaren kolmas. Ensimmäinen kappeli sijaitsi nykyisin Kappelinmäeksi sanotulla saaren korkeimmalla kohdalla, mutta kun merenkulkijat erehtyivät pitämään sitä pookina, aluksia ohjaavana valottomana majakkana, rakennettiin toinen, 1703 valmistunut kappeli, nykyiselle alavalle paikalle.
Kappeli on auki kesäisin turisteille ja erinäisille kirkollisille toimituksille. Kerran vuodessa kappelissa pidetään jumalanpalvelus heinäkuun toisena sunnuntaina. Kylän asukkaat hoitavat Länsi-Turunmaan suomalaisen seurakunnan omistaman rakennuksen ja hautausmaan. Vuoteen 1962 asti myös likeisen Utön vainajat kuopattiin Jurmoon, merestä kohoavan kolmannen Salpausselän kaukaisen jatkeen hiekkaan, koska vasta tuolloin Utön kalliosaari sai oman hautausmaansa, jonne hiekka tuotiin proomuilla Paraisilta ja Korppoosta.
Mustavalkoisen kuvan iästä minulla ei ole tietoa, mutta siitä näkee, miten nykyinen kappeli asettui suhteessa kylään. Kuvissa näkyvä männikkö on istutusmetsää, jonka puut seisovat säntillisissä riveissä. Legendan mukaan Kustaa Vaasa olisi rangaistuksena saarelaisten merirosvoiluista poltattanut saaren metsän. Nykyinen männikkö edustaisi jonkinlaista ennallistusta. Alimmassa kuvassa kappeli pilkottaa kuvan oikeasta reunasta.
Jurmo! Tuossa kappelissa poikkesin istuskelemassa kesällä 2003. Tuossa metsikössä kävelin polkuja ristiin rastiin. Tuon saaren kanervanummi jäi mieleen. Mitään merkillistä ei tapahtunut, mutta kokemus oli kaikki-aistinen, ei unohdu.
VastaaPoistaJurmoon kannattaa mennä kanervankukinnan aikaan. Saarelta on kovasti raivattu katajia valtaamasta muuta kasvustoa.
VastaaPoista