Turku mainitaan seitsemän kukkulan kaupunkina. Eräälle niistä, Puolalanmäelle, nousi kaupungin uljaimpiin kuuluva rakennus, liikemiesveljesten Ernst ja Magnus Dahlströmin lahjoitusvaroin rakennettu ja Turun kaupungille lahjoitettu taidemuseo, joka valmistui vuonna 1904 keskelle matalaa puutalokaupunkia arkkitehti Gustaf Nyströmin (1856 Helsinki – 1917 Helsinki) suunnittelemana. Rakennuksen monumentaalinen hahmo ilmenee hyvin kuvasarjassa olevista postikorttikuvista, joista rakennusaikainen on vuodelta 1904 ja värikuva vuodelta 1906. Nuoret arkkitehdit pitivät polyteknillisen korkeakoulun nelikymppisen professori Gustaf Nyströmin suunnitelmaa vanhanaikaisena, mutta nykypäivän katsannossa tätä jugendluomusta voi vain ihailla. Hänen käsialaansa on myös Turun kauppahalli.
Muutamia vuosia taidemuseon valmistumisen jälkeen alkoi Puolalanmäen rinteille nousta kookkaita jugendrakennuksia, joiden pystyttämistä vastustettiin sillä perusteella, että ne tulisivat peittämään mäeltä avautuvat avarat näkymät. Postikorttikuvista näkee vallinneen tilanteen. Mutta kävi niin kuin aina käy. Vuonna 1908 Puolalanmäen kylkeen nousi Aleksander Nyströmin suunnittelema Päivölä (kuvissa villiviinin koristama rakennus). Turkulaistunut Aleksander oli edellä mainitun Gustaf Nyströmin 13 vuotta nuorempi veli, joka suunnitteli Turkuun useita rakennuksia, Puolalanpuistoon muitakin kuin Päivölän, jonka vieressä on 1910 valmistunut Frithiof Strandellin (1865–1925) suunnittelema Albatross, jota on sanottu myös taiteilijoiden taloksi, koska sen ylimmän kerroksen ateljeeasunnoissa asui taiteilijoita, mm. Väinö Aaltonen.
Strandell vaikutti merkittävästi Turun kaupunkikuvaan suunnittelemillaan lukuisilla uusrenessanssi- ja jugendrakennuksilla. Jälkimmäisten purkaminen herätti Turussa erityistä huomiota, kun myös Strandellin suunnittelema Hamburger Börs purettiin. Syntyi sanonta Turun tauti, jolla viitattiin erityisesti Turussa 1960- ja 1970-luvuilla tapahtuneeseen vanhojen kulttuurihistoriallisesti merkittävien rakennusten purkamiseen uudisrakennusten tieltä ja siihen liittyvään vapaamuurarivetoiseen korruptioon. Arvorakennusten surutonta purkamista esiintyi muutamissa muissakin kaupungeissa.
Puolalanmäen kupeessa sijaitsevista jugendrakennuksista on vielä mainittava tamperelaissyntyisen Wivi Lönnin (1872 – 1966) suunnittelema Turun ruotsalainen yhteiskoulu, Åbo Svenska Samskola, lempinimeltään Samsis. Kuvissa oleva rakennus, ainoa Wivi Lönnin Turkuun suunnittelema, valmistui vuonna 1909 tai 1910. Hän oli Suomen ensimmäinen itsenäisenä ammatinharjoittajana toiminut naisarkkitehti. Valmistuttuaan hän työskenteli toista vuotta Turun taidemuseon suunnitelleen arkkitehtuurin pääopettajan, Gustaf Nyströmin, toimistossa. Urallaan hän työskenteli tiiviisti arkkitehti Armas Lindgrenin kanssa. Heidän suurin yhteinen työnsä oli Tallinnan Estonia-teatteri. Wivi Lönn ei harrastanut töissään ulkonaista prameilua, kuten Armas. Hänen bravuurinsa olivat taloudellisesti edulliset tilaratkaisut. Hän suunnitteli 30 koulurakennusta, joista tosin kaikki eivät toteutuneet.
Taidemuseo on itse asiassa tiilirakennus. Graniitti pintarakenteena antaa rakennuksesta poikkeuksellisen massiivisen vaikutelman.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti