Johan Ludvig Runeberg on paitsi torttu myös maamme eturivin ruotsinkielinen sotarunoilija ja Maamme-laulun sanoittaja. Maamme-laulun käytössä olevan tekstin on suomentanut Paavo Cajander ja Julius Krohnin johtama runoilijaryhmä. Runon suomennoksia on runsaasti, ehkä kolmisenkymmentä.
Runon sävelsi Fredrik Pacius ja se sai ensiesityksensä ylioppilaiden Flooranpäivän juhlassa Helsingin likellä Kumtähden kentällä 1848. Eräiden asiantuntijoiden mukaan sävellyksen juuret löytyvät saksalaisesta juomalaulusta (ns. Paavilaulu) ja puolalaisesta masurkasta. Sanotaan Paciuksen tehneen sävelmän parissa päivässä kevyellä kädellä. Oma lukunsa on, miksi laulusta sittemmin muodostui laahaava kansallishymni, jonka esittämistä on tosin hieman vikkelöity.
Maamme-laulun suomenkielinen teksti ei ole sanatarkka käännös, vaan sitä on suomalaistettu fennomanian ihanteiden mukaisesti. Laululla ei ole lakiin perustuvaa virallista asemaa, mutta Matti Klinge on luonnehtinut laulun asemaa tapaoikeudelliseksi, pitäen sitä jopa lakisääteistä vahvempana.
Kaikille kansallishymnimme ei enää kelpaa. Minustakin se on kliseinen ja uuvuttava. Vuonna 2014 tehtiin eduskunnalle kansalaisaloite Jean Sibeliuksen ja V. A. Koskenniemen Finlandia-hymnin valitsemiseksi kansallislauluksi, mutta riittävä kannatus puuttui.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti