Nämä pöntöt ja betoniporsas kuvaavat hyvin Turun kaupungin liikennesuunnittelijoita, kaavoittajia ja päätöksentekijöitä. Kaupungin ahdas keskusta ei kaipaa oheisen kaltaisia kaduntukkeita eikä myöskään mammuttimaisia linja-autoja eikä skuuttareita; eikä jalkakäytävien tukkiminen ns. terrasseilla tee Turusta Pariisia, jossa muuten skuuttibisnes on kielletty. Jos kaupungin päättäjät olisivat aikoinaan osanneet katsoa nenäänsä pidemmälle, hoituisi kaupungin ydinkeskustan ja lähiympäristön julkinen liikenne tänäänkin ihmisystävällisesti kiskoilla. Vielä löytyy kaupungista vanhat raitiovaunuhallit ja muutamia pätkiä museaalisia ratikankiskoja niiden edestä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti