pyhän clemensin kirkko sauvossa

Vuonna 1969 Sauvo ja Karuna liitettiin yhteen ja niin syntyi Sauvo-Karunan seurakunta. Asiakirjalähteiden mukaan Sauvolla oli oma pappinsa jo vuonna 1335 ja nykyinen kirkko 1346. Paikalla on ollut puukirkkoja jo 1200-luvulla.

Sauvon keskiaikainen harmaakivikirkko noudattelee arkkitehtonisesti lukuisten kaltaistensa linjaa ja on olemukseltaan niin kookas, että osa yhteisestä kansasta on varmaan tuntenut olonsa maan matoseksi astuessaan Pyhälle Clemensille nimettyyn mahtavaan pyhäkköön, jonka etupenkki oli varattu ”paremmille ihmisille”.

Kirkko koristeltiin 1400-luvulla Kalannin koulukunnan mukaisilla kalkkimaalauksilla, joista puhdasoppisuuden hurmiossa melkein kaikki peitettiin vakoisella kalkilla 1600-luvun puolivälillä paavillisen pyhimyskultin hävittämiseksi. Ne paljastettiin vasta 1900-luvun alulla.

Puulle maalattu alttaritaulu barokkityylisine kehyksineen on vuoden 1650 puoliväliltä ja ostettu 1647 Abraham Niilonpojan leskeltä  hintaan 250 tlr. Sen alaosassa kuvatun viimeisen ehtoollisen ovat entisajan tunnolliset siivoojat turmelleet. Kirkon takaosan pimennossa (ei näy kuvissa) on R. W. Ekmanin 1869 maalaama Kristuksen ylösnousemista kuvaava alttaritalu. Alttarilevynä olevassa kalkkikivilaatassa on kaiverrus "Anno Domini MCCCXCI" (1391).

Pramea barokkityylinen saarnastuoli on lahjoitus vuodelta 1651. Katsojaa kohden olevissa pyhäinkuvissa ovat Bartolomeus, Filippus ja Johannes. Johanneksen vierellä on Pietari avaimensa kera. Jeesuskin porukassa on.

Puinen, valkoiseksi maalattu madonnaveistos Saksasta, on aikajanalta 1200-1300. Sen vieressä on tabernaakkeli, hostian eli siunatun leivän säilytyspaikka.

Pohjoismaista tekoa oleva triumfikrusifiksi on 1400-luvun lopulta. Lautaristin arvellaan olevan vuodelta 1695.

Pyhä Yrjänä ja lohikäärme -ryhmä on 1500-luvulta ja mahdollisesti Suomesta.

Sauvoa on sanottu aateliston kehdoksi, mikä selittää kirkossa olevien hautausvaakunoiden poikkeuksellisen runsauden. Niistä kootun ryhmän alla on vuonna 1802 valmistunut rokokootyylinen kaappikello.

Viimeistä edellisessä kuvassa, kuorin etuosassa, on viisikulmainen raudoitettu kolehtilipas. Edellinen lahosi maahan kaivettuna isonvihan aikana.

Nykyiset urut ovat vuodelta 1896. Entiset, vuodelta 1671, luovutettiin Turun linnan museolle, missä ne tuhoutuivat Neuvostoliiton ilmapommituksessa.

Museoviraston mukaan Sauvon kirkko on sisustukseltaan ja esineistöltään parhaiten säilynyt keskiaikainen kirkko Suomessa. Sen tähtiholvien sanotaan edustavan Suomen keskiaikaisen rakennustaiteen huippua.

(Ikäänkuin Neitsyt Mariaksi inkarnoitunut henkilö on kirkonopas.)