tiistai 16. heinäkuuta 2019

karunan kirkot

Karunan uutta kirkkorakennusta on kehuskeltu ja pidetty jopa kansallisromanttisen kauden kauneimpiin kuuluvana. Katsellessani rakennusta minussa herää ajatus, että tarvittaisiin vielä linnanneito ja ritari.

Pari vuotta sitten kirkossa käydessäni tutustuin aiemmin paikalla seisseen pyhäkön pienoismalliin, jonka originaali siirrettiin 1912 Seurasaaren ulkomuseoon Helsinkiin. Nykyinen kirkko rakennettiin vv. 1908–1910 Karunan harmaasta graniitista Josef Stenbäckin suunnitelman mukaan.

Vanhan kirkon syntyhistoria on kiinnostava:

Vuonna 1566 rakennetun Karunan kartanon rakentajasuvun jälkeen kartanon omistajaksi tuli Arvid Bernhard Horn (s. Halikko 1664,  poliitikko, sotilas, diplomaatti Ruotsin kuningaskunnan palveluksessa). Kun hän nuorena miehenä halusi avioitua Maskun Kankaisten kartanon Ingeborg Gyldenärin kanssa, pidettiin aietta sopimattomana, koska morsian oli sulhasen serkku. Tuomiokapitulikaan ei heltynyt, vaan katsoi asian kuuluvan kuninkaalle.

Yritettyään turhaan vuoden ajan saada kristillistä vihkimystä liitolleen sai pariskunta Lohjan kirkkoherralta melkoisen painostuksen jälkeen muodollisen vihkimyksen, mitä ei kuitenkaan kirkollisesti hyväksytty ja pariskunnalta kiellettiin ehtoollisyhteys ja säädyn mukainen istumapaikka Sauvon kirkon etupenkissä.

Synnytettyään kuudennen lapsensa Ingeborg kuoli ja Arvid avioitui laillisesti Maria Elisabeth Krusen kanssa 1680, mutta ehtoollis- ja etupenkkikielto säilyi. Tästä suivaantuneena Horn rakensi omilla rahoillaan kirkon, Sant Maria Elisabethin, kartanonsa viereen 1685. Näin Karuna sai ensimmäisen kirkkorakennuksensa, jossa Arvid sai istua missä halusi ja osallistua ehtoolliselle. Horn pidätti itselleen patronaattioikeuden eli päätösvallan papin valinnassa, jollainen oli ollut Suomessa vain Joensuun kartanolla Halikossa ja Louhisaaren kartanolla Askaisissa.

Kolmannessa kuvassa ylhäältä on laamanni J. Olivencreutzin hautakappeli. Hän omisti Karunan kartanon  1752-1804. 

4 kommenttia:

  1. Anonyymi11.40.00

    Harmaakivikirkoissa rakennuksina on yksinkertaista rauhaa. Harmi, ettet päässyt sisälle?

    VastaaPoista
  2. Näitä on muutamia, mutta tämä ehkä niistä pramein. Vähältä piti, etten sisään ehtinyt. Tiekirkoksi se meni kiinni turhan varhain, jo klo 15. Syrjässähän se jotenkin on, joidenkin mielestä keskellä ei-mitään ja joidenkin mielestä keskellä korpea, mutta kumpikaan ei pidä paikkaansa. Olen kyllä käynyt tässä kirkossa ja kuvannutkin sen, mutta sisäkuvista en löytänyt kuin tuon pienoismallin, jonka takana on papin ikäkulut työvaatteet. Vähän vierastan kirkon kaakelilattiaa, jollaisia näki muinoin liha- ja maitokaupoissa.

    VastaaPoista
  3. Linnamainen kirkko tosiaan.

    VastaaPoista
  4. Yleisesti ottaen kansallisromanttista linjaa edustavista kirkkorakennuksista pidän, mutta Karunan kirkko menee minusta vähän "yli". Betonibrutalismin aikana puhuttiin, että kirkon pitäisi jo ulkoasultaan ilmaista olevansa kirkko, mutta kyllähän kirkon voi tehdä vaikka maan alle.

    VastaaPoista