Kirkon ensimmäinen kellotapuli rakennettiin 1690 ja nykyinen kiviseltä alaosaltaan 1799 ja puiselta yläosaltaan uusittuna1890. Tuona vuonna kirkon restauroinnin yhteydessä keskiaikaiset kalkkimaalaukset otettiin esiin ja niihin kuuluneet kuluneet tekstit korvattiin suomenkielisillä selityksillä. Kirkko on kuuluisa rikkaista, taidehistoriallisesti merkittävistä maalauksistaan, joissa on apostoleita, profeettoja, vertauskuvia ja moraliteetteja sekä aiheita Kristuksen elämästä ja pyhimyslegendoista.
Alttarin yläpuolella riippuva kotimaista tekoa oleva krusifiksi on ajoitettu 1300-luvun alkupuolelle (kuvat 3 ja 4). Kiinteästä sisustuksesta on saarnastuoli (kuva 6 ym.) Henrik Flemingin lahjoittama 1638 ja todennäköisesti peräisin Tobias Heintzen työpajasta Tallinnassa. Lehterit (kuva 21 ym.) rintamuksineen ja uusgoottilaiset penkit ovat vuodelta 1890.
Kuvissa 6 ja 7 ja 15 Pyhä Kristoferus kantaa Jeesus-lasta. Hän on kuviteltu pyhimys. Kuvissa 6 ja 7 näkyy Jeesuksen taivaaseenastumista kuvaava entinen alttaritaulu.
Kuvissa 8 ja 9 tapahtuu Pyhän Barbaran mestaaminen. Tapaukseen liittyy kiintoisa tarina, mutta luultavasti Barbara on keksitty myöhäisantiikin pyhimys. Mestauskuvan yläpuolella ovat Pyhä Katarina ja Pyhä Matteus. Kuvissa 10 ja 11 ovat Pietari ja Paavali. Heidän yläpuolellaan grillataan Pyhää Laurentusta, joka hankkiutui epäsopuun kirkon kanssa. Kuvassa 12 ovat evankelistat Lukas ja Johannes. Katosta löytyvät myös muut synoptikot ja paljon muuta porukkaa. Kuvissa 3 ja 14 on ylösnousseen Kristuksen kasvot suitsutusastioita heiluttavien enkelten välissä.
Kuvasta 16 löytyvät ristiinnaulitun jalkaterät. Urkujen takana, kuvassa 22, pelikaani ruokkii poikasiaan omalla verellään. Kuvassa 23, ulko-oven yläpuolella, on kuvattuna kuolleiden ylösnousemus. Ihmiset kömpivät haudoistaan ja Jeesus määrää, ketkä joutuvat tulijärveen ja ketkä pääsevät taivaan iloon. Vasemmalla saattaa erottaa porukkaa valkeissa vaatteissaan ja Pyhän Pietarin avaimineen taivaan portilla. Edellä on vain pieni, laadultaan keskinkertainen sipaisu kirkon kuvakavalkadista. Jotkut maalauksista ovat kuvaamisen kannalta niin tuhruisia, että vaatisivat kuvaajalta erikoisväineitä. Ehkä kuvia suurentamalla niistä saa jonkinlaista tolkkua. Osa otoksista ei painotu maalauksiin tai piirroksiin, vaan yleisnäkymiin. Rohkenen kiitollisin mielin sanoa, että kirkonoppaana toiminut herrasmies oli mitä runsain tietopaketti vailla vertaa.
Taivassalon kirkko osoittautuu suorastaan henkeä salpaavaksi aarreaitaksi vanhoine ja uudistettuine kuvineen. Kiitos, että toit tämän aarteen nähtäville ja kerroit sen verran kuin tavallinen kirkkotaiteen ihailija ja kuvameditointia harrastava ihminen kaipaa kuvien kehykseksi.
VastaaPoistaVaikka olen modernin ja pelkistetyn kirkkotaiteen äärellä useimmin meditoimassa,Taivassalon kirkon kaltainen väri-ilo ei voi olla sykähdyttämättä. Kyllä nuo menneet vuosisadat ja niiden tuottama kestävä arkkitehtuuri ja kirkkotaide ovat kunnossapidon ja ihailun ja kuvallisen tallennuksen arvoisia.
Toiselle herrasmiehelle kameroineen myös kiitollisuuden osoitukseni.
Olen näemmä ollut juhannuksen tienoilla liikkeellä, koska koivuniemen herroja on saarnastuolin kupeella. En ole ihan varma, minkä verran pidän näistä kuvatuksista, joista osa jäi mainitsematta, mutta kyllähän ne keskiaikaisen kirkkokulttuurin ilmentyminä paikkaansa puolustavat. Kalannin ja Laitilan kirkot, joissa myös kävin, ovat maltillisemmin kirjailtuja kuin tämä Taivassalon kirkko. Alan huippua, joskaan ei taiteellista, taitaa meillä edustaa Pyhämaan urhrikirkko, jossa toistamiseen piipahdin, mutta siitä tuonnempana. Eniten olen tainnut pitää Kumlingen pienen kirkon kuvituksesta. Hyvää kesää!
VastaaPoista