Mm. taidemaalarina ja Turun taidemuseon intendenttinä työskennelleen Axel Haartmanin ja hänen vaimonsa mielestä heidän kotinsa oli miehen tärkein taideteos ja he halusivat, että se säilytetään alkuperäisessä asussaan. Vuodesta 1970 asunto oli Hedvig Minne r.f -yhdistyksen ylläpidossa, kunnes 2017 sen otti sijoitussalkkuineen lahjoituksena vastaan Åbo Akademin säätiö.
Taitelijana Axel Haartman näyttäisi olleen omimmillaan muotokuvamaalarina. Wikipediassa hänen mainitaan olleen 1910-luvulla turkulaisen modernismin merkittävimpiä nimiä, joka ilmensi teoksissaan suomalaisen taiteen koloristista kautta. Vuonna 1933 hän maalasi Närpiön Ylimarkun kirkon Golgata-alttaritaulun.
Haartmanin kotimuseo on tulvillaan erilaista pienesineistöä ja minusta on vaikeaa kuvitella, että tavaramäärä olisi ollut asetelmallisesti esillä asukkaiden aikana. Museon esitteessä kerrotaan taidekokoelmasta löytyvän mm. Victor Westerholmin, Fanny Churbergin, Väinö Aaltosen ja Helene Scjerfbeckin teoksia, mikä minua museoon mennessäni suuresti kiinnosti, mutta teosten tutkiminen ei niiden pienen koon ja oppaan vaatiman huomion takia minulta onnistunut, poikkeuksena Väinö Aaltosen veistokset, joihin sisältyi myös kubistinen pienoismalli Aleksis Kivi -patsaasta.
Kuvista uupumaan jäivät keittiö, makuuhuone ja pääosin kirjasto. Kirjastokuvat eivät onnistuneet.
Sisään tullessa on ensimmäisenä lähes sakraalilta vaikuttava etuhuone, sen jälkeen vierashuone kipsipäineen, sitten ruokasali ja oleskeluhuone. Yläkertaan sijoittuvat makuuhuone, kirjasto, työhuone ja ateljee, jota Haartman ei vaatinut säilytettäväksi entisellään, koska vihasi näköalaa tukkimaan rakennettua kerrostaloa. Tiiliuunin ulokkeella on taitelijan omakuva ja maalaustelineellä kuva hänen puolisostaan.
Ansiostasi pääsin kurkistamaan taiteilijakotiin, johon tuskin ikinä olisin muuten eksynyt. Ajan kuvaa ahtaine huoneineen ja tavaroineen. Kiinnitin heti huomion veistokseen, josta tuli mieleen Aleksis Kiven patsas Helsingissä.
VastaaPoistaMietin sitäkin lieneekö kuvanveistäjä Mauno Haartman samaa sukua.
Ahtauden vaikutelma oli ilmeinen, mutta ehkä tilat olivat passelit kahdelle ihmiselle. Lapsia ei pariskunnalla ollut. Axel Haartman tilasi talon kuoret Bryggmanilta, mutta sisätiloista hän päätti itse. Melkein kaikkien huoneiden katto oli päällystetty kankaalla siltä varalta, että isäntä innostuisi niitä maalaamaan, mutta vain kirjastonsa katon hän kuvioi.
VastaaPoistaEntä Mauno Haartman? Jos otamme sukunimestä pois yhden kirjaimen, niin Turusta oli kotoisin kuvanveistäjä Mauno Hartman (1930-2017), jota hirsitaiteilijaksikin sanottiin, koska oli mieltynyt tekemään konstruktioita jykevistä parruista.
Huomasin kiintoisan yksityiskohdan: ruokasalin nojatuolin päällinen on asetettu siten, että vuosi 1918 on luettavissa 8161.
VastaaPoistaKuvien runsaissa yksityiskohdissa voisi vaeltaa ties minne... Oppaan käsikin ikuistui osoittamaan jotakin kiintoisaa. Kuvanveistäjä Mauno Hartmanin nimi jäi mieleen muinaisesta oopperaesityksestä Viimeiset kiusaukset, jota kävin katsomassa silloisessa Vanhassa Oopperatalossa Bulevardilla. Kovin olivat jykevät Hartmanin hirsilavasteet.
VastaaPoistaLaiva on niin täyteen lastattu, ettei tarvitse olla edes keskieurooppalainen napatakseen jotain mukaansa, joten omia aikojaan ei budoaarissa saa kuljeskella. En tiedä, mitä kivaa opas ateljeessa osoitteli. Samalla kun painoin kameran laukaisinta sujahti käsi kuvaan ja ajattelin, että retusoin sen pois, mutta siihen se vain jäi kuin ikään Sikstuksen kappelissa Jumalan sormi Aatamin luomisessa.
Poista