torstai 6. kesäkuuta 2019

pyhän dionysioksen kirkko


Viidennentoista vuosisadan alulla rakennettu Räntämäen kirkko, nykyisin Maarian kirkko Turussa, on edelleen komea ilmestys tieltä katsottuna, vaikka onkin kesäisin lehvästön peitossa, kuten lukuisat muutkin maamme kirkot. Alun perin kirkkoa ei omistettu Pyhälle Marialle, vaan Pyhälle Dionysiokselle, 200-luvun Pariisin ensimmäiselle, pyhimykseksi julistetulle piispalle.

Kirkon keskiaikaisista puukoristeista ovat säilyneet ainoastaan krusifiksi ja alttarikaappi. Luterilaiseen tapaan paavinaikaisia puuveistoksia vietiin kirkon vintille, jossa ne tuhoutuivat tulipalossa 1876. Samassa rytäkässä halkesi hätäkellona soitettu kirkonkello.

Nelimetrinen triumfikrusifiksi on tehty Suomessa 1400-luvun alulla. Alttarikaappi on Lyypekistä 1400-luvun puoliväliltä. Kirkon jalometalliesineistö takavarikoitiin 1558 ja vietiin Tukholmaan kruunun tarpeisiin.

Kun alttarikaappi sijoitettiin takaisin entiselle paikalleen, siirrettiin rouva Emilie Wallensköldin maalaama ja kirkolle lahjoittama ristiinnaulitsemista kuvaava alttaritaulu sivuseinälle.

Luterilaisuus toi kirkkoihin saarnatuolit. Maarian kirkon puhujapönttö vuodelta 1622 on Turun tuomiokirkon saarnastuolin kopio.

Kolhuja kokenut kasteallas on suomalaista kalkkikiveä ja valistuneen arvelun mukaan valmistettu 1300-luvulla.

Kirkko on hautausmaan ympäröimä ja kenties tunnetuin hauta on Wäinö Aaltosen (1894-1966) sukuhauta, jonka paadella on hänen punagraniittinen veistoksensa Genius Montanus - Vuoren henki. Teos valmistui 1961. Taiteilija kuoli toukokuun lopulla 1966. Hän ei ollut lähtöjään turkulainen, vaan syntyi Karinaisissa, jonka kirkossa on hänen maalaamansa alttaritaulu.

Myös Tallgrenien ja Haavioiden sukuhaudat kannattaa mainita.

Alin kuva kertoo, että grillauskausi on alkanut. Risti kertoo, että paikalla on sijainnut Koroisten piispankirkko, Nousiaisista Koroisten mäelle siirtynyt kirkollisen hallinnon keskus, jossa tuomiokapituli kokoontui vuodesta 1276 lähtien, kunnes vähän matkan päähänTurun Unikankareen kukkulalle, niin ikään Aurajoen rannalle,  kohosi uusi piispanistuin, jota nykyisin hallitsee Tapio Luoma, primus inter pares.


3 kommenttia:

  1. Anonyymi20.13.00

    Tapio Luoma.
    Kirkkosarjasi jatkuu siis täällä upein kuvin.
    Ehkä et välitä kommenteista, mutta seuraan mielelläni kirkkotaidetta sekä hautausmailla että pyhäköissä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kommenttisi ovat tervetulleita. Hyvä kun huomautit nimestä. Mistä lie se Kari tupsahtanut. On tainnut tulla emmentaaliini lisää reikiä. Möhlin Googlen asetuksissa ja joudun panemaan koko paletin uusiksi, mutta saan joukkoon uuttakin. Vähän kismittää, mutta se on minulle ihan oikein.

      Poista
  2. PS. Taisi edellinen piispa kummitella vielä mielessäni.

    Statistiikkani mukaan kuviani seurataan varsin tyydyttävästi, vaikkei kommentoijia ole jonoksi asti.

    VastaaPoista