lauantai 26. syyskuuta 2026

nuijakas

Tammenterhoja ja pähkinöitä on metsässä valtoimenaan. Oravat pörräävät kilvan maassa, puissa ja puskissa. Tammenterho on päätynyt oivalliseen sopukkaan isonuijakkaan kylkeen kasvattaakseen uuden puun. Alimmassa kuvassa sinivuokonlehtien ympäröimänä kyljelleen nuupahtanut pieni isonuijakas. 

4 kommenttia:

  1. Ihmeen kauniita ruskeita sinä näet syksyssä. Minulle tulee noista ruskeista mieleen lapsuus. Ei niin, että olisin syksyissä silloin etsinyt ruskean sävyjä - lapsena näin vain kirkkaimmat lehdet -, mutta huonekaluissa ja vaatteissa oli 70-luvulla paljon ruskeaa, ainakin minun kotonani. Siksikin kuvistasi tulee lämmin olo.

    Ps. Olenko hullu vai oliko tuossa tekstissä aiemmin sikiö? Katselin sikiötä jo muutaman kerran ja ihastelin sen pehmoiselta vaikuttavaa kasvamisympäristöä. Mutta nyt äkkiä maininta sikiöstä on kadonnut. Tuolla kuvassa se silti yhä odottaa elämäänsä.

    VastaaPoista
  2. Sinäkö hullu, et varmaan. Minustakin kuvassa on sikiö, suorastaan soma. Mietin, miten sen kauniisti sanoisin, ettei kukaan mieltänsä pahoittaisi ja vesitin koko jutun. On muuten kiintoisaa huomata, että monien eläinlajien alkiovaihessa näkyy ihmisalkion kaltainen kehityslinja. En tarkoita muita ihmisapinoita.

    Minunkin lapsuudessani oli paljon ruskeaa. Keittiön kaapistoissa oli vihreää kuin ikään talonpoikaisrokokoossa. Lattiat oli maalattu kimröökillä sävytetyllä ruskealla. Kerran viisitoistavuotiaana omakotitalon yläkerran lattiaa sutiessani maalasin itseni vinttikomeron eteen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo maalaustarina voisi olla jonkun eksistentialismiin taipuvaisen kirjailijan novelli. Tulee mieleen Mannerkorpi, se juttu (Avain?), jossa mies, jonka nimen olen unohtanut, ei pääse asunnostaan ulos, koska ei löydä avaintaan. Mutta ehkä sinä olit nokkela viisitoistavuotias, menit vinttikomeroon ja sen ikkunasta ulos. Tai kävelit ronskisti maalatun lattian poikki. Tai peruutit ja maalasit omat jalanjälkesi piiloon.

      Poista
  3. Tapauksesta saattaisi löytää symboliikkaa. Kännyin ympäri, maalasin oven edustan ja peruutin maalaten paljaiden jalkojeni jättämät jäljet, minkä jälkeen hetken ajattelin, että mikä nyt eteen Pinneberg ja jatkoin malaamista alakerran ovelle, koska en keksinyt muuta keinoa putsata jalkapohjiani.

    VastaaPoista