Olikos se niin, ettei kettu yltänyt maaeläimenä maistamaan koreita marjoja pihlajapuussa, niin arveli, että ei se mitään, happamia ovat kuitenkin? Vai niinkö, että nuo ne ovat happamia, kun tuossa kirkon kupeessa kasvavat? Kumpaan porukkaan tässä nyt itsensä kukin laskee marjojen suhteen - kettuihin vai tilhiin? Ja onko sillä väliä, näet siinä se marjapöytä on katettu kaikille, kenelle vain kelpaa.
Niinhän se on, kuten ensin sanot, Aisopoksen sadun mukaan. Rantojen miehet nimittivät lempijuomaansa Sorbusta tilhiviskiksi. Sen valmistus on lopetettu. Tein kerran Hiekkaharjussa asuessani pihlajanmarjahyytelöä lähimetsän marjoista ja hyvää oli ja hyvin säilyvää. Kuulun mieluummin töyhtöpäisten kuin pörröhäntäisten sukuun.
Olikos se niin, ettei kettu yltänyt maaeläimenä maistamaan koreita marjoja pihlajapuussa, niin arveli, että ei se mitään, happamia ovat kuitenkin?
VastaaPoistaVai niinkö, että nuo ne ovat happamia, kun tuossa kirkon kupeessa kasvavat?
Kumpaan porukkaan tässä nyt itsensä kukin laskee marjojen suhteen - kettuihin vai tilhiin? Ja onko sillä väliä, näet siinä se marjapöytä on katettu kaikille, kenelle vain kelpaa.
Niinhän se on, kuten ensin sanot, Aisopoksen sadun mukaan. Rantojen miehet nimittivät lempijuomaansa Sorbusta tilhiviskiksi. Sen valmistus on lopetettu. Tein kerran Hiekkaharjussa asuessani pihlajanmarjahyytelöä lähimetsän marjoista ja hyvää oli ja hyvin säilyvää. Kuulun mieluummin töyhtöpäisten kuin pörröhäntäisten sukuun.
VastaaPoista