Kielo on kansanäänestyksellä valittu Suomen kansalliskukaksi vuonna 1967. Suomenkielisen nimensä kielo on saanut lehtiensä muodosta. Perinteisiä nimiä ovat olleet lehmänkieli, häränkieli ja koirankieli.
Elias Lönnrot vakiinnutti kasvin nimeksi kielon. Kloonautuvana kielo muodostaa tiheitä peittokasvustoja. Kielo on totuttu ajattelemaan vain valkeana tuoksuvana kukkana, mutta vain pieni osa luonnonkieloista kukkii, joskin kuvassa pienikokoista kukintaa on enemmältikin. Kasvi on läpeensä myrkyllinen, mutta kansanlääkinnässä rohtona käytetty. Brittiläisessä kansanlääkinnässä kielon on kerrottu auttavan eri tavoin valmistettuna muun muassa muistin vahvistamisessa, puhekyvyn parantamisessa ja maalaisjärjen kehittymisessä. (Viimeinen virke on noukittu Wikipediasta. Olisikohan se keinoälyn keksimä.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti