Kuvasta puuttuu urhea ritari ja linnanneito. Todellisesti kuvassa on arkkitehti Josef Stenbäckin suunnittelema, kansallisromanttista suuntausta edustavaksi määritelty Karunan kirkko, joka on rakennettu vuosina 1908-1910 harmaasta graniitista. Helsingin Seurasaaressa oleva Karunan kirkko on tämän rakennuksen edeltäjä ja siitä on pienoismalli tämän rakennuksen sisällä. Historiaa:
Vuonna 1566 rakennetun Karunan kartanon rakentajasuvun jälkeen kartanon omistajaksi tuli Arvid Bernhard Horn (s. Halikko 1664, poliitikko, sotilas, diplomaatti Ruotsin kuningaskunnan palveluksessa). Kun hän nuorena miehenä halusi avioitua Maskun Kankaisten kartanon Ingeborg Gyldenärin kanssa, pidettiin aietta sopimattomana, koska morsian oli sulhasen serkku. Tuomiokapitulikaan ei heltynyt, vaan katsoi asian kuuluvan kuninkaalle. Yritettyään turhaan vuoden ajan saada kristillistä vihkimystä liitolleen sai pariskunta Lohjan kirkkoherralta melkoisen painostuksen jälkeen muodollisen vihkimyksen, mitä ei kuitenkaan kirkollisesti hyväksytty ja pariskunnalta kiellettiin ehtoollisyhteys ja säädyn mukainen istumapaikka Sauvon kirkon etupenkissä.
Synnytettyään kuudennen lapsensa Ingeborg kuoli ja Arvid avioitui laillisesti Maria Elisabeth Krusen kanssa 1680, mutta ehtoollis- ja etupenkkikielto säilyi. Tästä suivaantuneena Horn rakensi omilla rahoillaan kirkon, Sant Maria Elisabethin, kartanonsa viereen 1685. Näin Karuna sai ensimmäisen kirkkorakennuksensa, jossa Arvid sai istua missä halusi ja osallistua ehtoolliselle. Horn pidätti itselleen patronaattioikeuden eli päätösvallan papin valinnassa, jollainen oli ollut Suomessa vain Joensuun kartanolla Halikossa ja Louhisaaren kartanolla Askaisissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti