metsätie

Tällä kuvassa olevalla Turun Ruissalon metsätiellä saattaa olla eri muodoissaan ikää 177 vuotta, päätellen siitä, että tien päässä olevan kaupungin huvilapalstan ensimmäisenä vuokraajana mainitaan vuodelta 1847 kauppias J. D. Ginman. Ruissalossa ei ole yksityistä maanomistusta. Kummituspuu ja kurjenmiekat ovat tien varrelta.

choraeuksen lähde

Kun Turun Ruissalon saari jaettiin 1846 huvilapalstoihin, varattiin kansalaisille promedaari eli yleinen käytävä huvituksineen palstalle, jossa sijaitsi Choraeuksen lähde. Paikalle rakennettiin ravintola 1848. Sijaintia ei kuitenkaan pidetty onnistuneena. Käytävä siirrettiin 1860 muualle ja puistolle tärkeä lähde, jonka äärellä ihmisten kerrotaan nostellen maljojaan ja juoneen paviljongissa sen vedestä keitettyä teetä, jäi silleen. 

Lähde sai nimensä Turun akatemiassa 1799–1802 toimineen kaunopuheisuuden dosentin, pappina ja runoilijanakin ansioituneen Mikael Choraeuksen (1774–1806) mukaan. Sen kivinen pyöreä allas ja sitä ympäröivä kiveys valmistuivat vuonna 1849. Altaan tienpuoleiseen reunaan on hakattu teksti FONS CHORAEI PHOEBEI PERENNIS – runoilija Choraeuksen alati pulppuava lähde. 

Lähde on aikapäiviä sitten ehtynyt eikä ole kolmisen vuotta sitten valmistuneen ulkoisen  ennallistamisen jälkeenkään osoittanut elonmerkkiä.

kokous

pöntöt

Nämä pöntöt ja betoniporsas kuvaavat hyvin Turun kaupungin liikennesuunnittelijoita, kaavoittajia ja päätöksentekijöitä. Kaupungin ahdas keskusta ei kaipaa oheisen kaltaisia kaduntukkeita eikä myöskään mammuttimaisia linja-autoja eikä skuuttareita; eikä jalkakäytävien tukkiminen ns. terrasseilla tee Turusta Pariisia, jossa muuten skuuttibisnes on kielletty. Jos kaupungin päättäjät olisivat aikoinaan osanneet katsoa nenäänsä pidemmälle, hoituisi kaupungin ydinkeskustan ja lähiympäristön julkinen liikenne tänäänkin ihmisystävällisesti kiskoilla. Vielä löytyy kaupungista vanhat raitiovaunuhallit ja muutamia pätkiä museaalisia ratikankiskoja niiden edestä.

össen kyydissä

Nauvon vierasvenesatamasta tunnin matkalle yhteyalus Östernillä Seilin kautta Hankaan. Seilissä toimii 1800-luvun alussa rakennetussa mielisairaalassa Turun yliopiston hallinnoima Saaristomeren tutkimuslaitos. Alueesta on oudon historiansa takia tehty Saaristotien turistirysä. 

Seili oli 1600- ja 1700-luvuilla leprasairaiden karkotuspaikka. Potilaiden piti tuoda mukanaan 20 taalaria sekä laudat ruumisarkkuaan varten. 

Lepran nujerruttua saarelle rakennettiin hourula naisille. Paluumatkaa ei heillekään suotu. Hoitona oli pitkään jumalansana, ruoka ja viina.

Vielä kuusikymmenluvun alulla Lapinlahden sairaalasta lähetettiin Seiliin parantumattomiksi diagnosoituja sairaita. 

Saaristomeren tutkimuslaitos aloitti toimintansa entisen hospitaalin tiloissa 1962. Tällä matkalla en poikennut saareen.

eloa on paljon

Kanadanhanhet tarkkailevat valkoposkihanhien kulutusjuhlaa. Sepelkyyhky ei ole moinaskaan.