perjantai 24. heinäkuuta 2020

paattisten kirkko

Varsinais-Suomessa sijaitseva Paattisten 1908 pystytetty kirkko ympäristöineen ei ole päässyt Museoviraston valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloon, koska ei jostain syystä täytä vallitsevia kriteerejä. Varhempi, punamullattu kirkkorakennus vuodelta 1787, purettiin heti uuden valmistuttua, mutta jo vuonna 1580 oli kirkonmäellä saarnahuone, joten perinteitä on.

Kellotapuli on kirkkoa vanhempi, vuodelta 1813, kirkonrakentaja Mikael Piimäsen käsialaa, mutta sen ulkoasua ja sisärakenteita on muokattu paljon. Tapulin kello tilattiin Tukholmasta 1823. Sen hankinnasta jäi rahaa jäljelle niin paljon, että sillä saatiin kirkkoon empiretyylinen kaappikello.

Vuodelta 1920 oleva alttaritaulu on jäljennös Heinrich Hofmannin teoksesta Kristus Getsemanessa.

Nykyiset urut, vuodelta 2011, on rakentanut Urkurakentamo Veikko Virtanen. Upea urkufasadi sinkkipilleineen on kirkon ensimmäisistä uruista, jotka rakensi Kangasalan urkutehtaan Bror Axel Thulé.

Sankarihautausmaan muistomerkin on suunnitellut joko Wolde Kuurna tai Vilho Aalto. Veikkaan jälkimmäistä. Patsaan jalustassa lukee: "Ihminen, miekalta säästynyt, muista Herraa." Kuurnalta en löytänyt ainuttakaan veistoskuvaa, mutta Aallon tuotannossa on runsaasti sankaripatsaita, myös erityisesti työväenluokalle tehtyjä.

Krkon kupeella, arvokkaalla paikalla, on herrasväki Kreivilän hautakivet. En ole löytänyt tietoa heidän merkityksestään seurakunnalle.

https://www.youtube.com/watch?v=pcvnn-Exdkk

2 kommenttia:

  1. Anonyymi19.51.00

    Kaunis, yksinkertainen puukirkko Paattisilla. Vaihteeksi vaalea, varsinkin kesäisen viherrunsauden keskellä kauniisti erottuva. Sisäpuolen koristemaalaukset ovat kiinnostavia, erityisesti kristallikruunujen kätkemän alttaritaulun kehyskoriste. Urkuparven reunus on jo vähän turhankin monikuvioinen. Mutta miksi taas penkit ovat tuota iänikuista synkänruskeaa?

    VastaaPoista
  2. Kirkko poikkeaa virkistävästi punamultakirkoista. Hoffmannin Kristus Getsemanessa on varsin yleisesti jäljennetty ja sitä on myös postikortteina ja muina painojäljennöksinä. Oheisen jäljennöksen on maalannut Vihtori Ylinen (1879 - 1953 Yläne). Urkuparven reunan olisi voinut jättää kuvioimatta, kuten saarnastuolinkin. Penkkien vihertävästä umbrasta en viitsinyt sanoa mitään, mutta koska otit asian esille, niin yhdyn kernaasti ihmettelyysi.

    VastaaPoista