lauantai 8. elokuuta 2020

västanfjärdin uusi kirkko

Jonkinlaista epäharmoniaa edustaa näkemyksessäni Västanfjärdin uusi kirkkorakennus, arkkitehti Helge Ranckenin suunnittelema kansallisromanttista tyylisuuntaa tavoitteleva, karkeaksi hakatusta harmaakivestä ja betonista vuosina 1910–1912 valmistunut päätytornillinen pitkäkirkko Kemiönsaarella Turunmaan seutukunnassa. Näkemykseni on tietysti subjektiivinen ja tehdäkseni kirkkorakennuksen ulkoiselle ilmeelle oikeutta pyrin kuvamaan sen mielestäni parhaasta suunnasta.

Helge Rancken (26.10.1857 Pietarsaari – 28.11.1912 Helsinki) työskenteli muun muassa Yleisten rakennusten ylihallituksessa ja opetti Polyteknillisessä opistossa, josta oli valmistunut arkkitehdiksi 1878. Hän oli suorittanut myös insinöörintutkinnon. Hänen meriitteihinsä kuuluu myös blogissa alempana esitelty Paattisten puukirkko, joka arkkitehtuurissa on selviä piirteitä Västanfjärdin vanhasta kirkosta, joka on blogissa otsikolla Västanfjärdin vanha kirkko. Viimeiset virkavuotensa Rancken vietti Turun lääninrakennuskonttorin arkkitehtina.

Västänfjärdin uusi kirkkorakennus jää tässä esittelyssä jotensakin historiattomaksi. Vuonna 1956 kirkkosali uusittiin perinpohjaisesti erityisesti asuntosuunnitteluun perehtyneen arkkitehti Kaj Englundin johdolla. Uudistusinnossa sivulehterit poistettiin, kuori uusittiin ja seinät paneloitiin. En tiedä, mitä muuta tehtiin, koska kuvat vanhasta kirkkosalista puuttuvat netistä Museovirastonkin selonteosta.

Alttaritaulu on Turussa syntyneen ja Paraisilla kuolleen A. F. Ahlstedtin maalaus vuodelta 1864.

Vuonna 1960 asennettiin kirkkoon sen nykyiset, dresdeniläisen Gebrüder Jehmlichin rakentamat urut.

Yleisvaikutelma kirkkosalista on valoisa ja tyylisuuntausta voisi luonnehtia yleisasialliseksi, jollei suorastaan minimalistiseksi.

2 kommenttia:

  1. Anonyymi21.53.00

    Aika erikoinen on ainakin urkufasadin sijoitus ja urutkin ovat tilaan nähden varsin vaatimattoman kokoiset.
    Sinänsä harmaakivikirkko on suomalaiseen maisemaan kesällä sekä talvella hyvin istuva.

    VastaaPoista
  2. En tiedä, millaiset ovat entiset urut olleet. Monissa kirkoissa vanha fasadi on säilytetty, mutta itse kirkkokin on varsin tuore tapaus ja kokenut sisätiloiltaan radikaalin muutoksen. Vanhassa kirkossa, joka odottaa vielä tulemistaan, ei urkuja ollut. Piuhan päästä löytyy jonkinlainen syntikka.

    Olen samaa mieltä, että hakatusta harmaakivestä rakennettu, kansallisromantiikan tyylisuuntaa edustava kirkko käy suomalaiseen maisemaan kuin nenä päähän. Yleisesti ottaen pidän Josef Stenbäckin tuotannosta. Se on hyvin runsas, 36 kirkkorakennusta, joten siihen mahtuu yhtä ja toista enemmän ja vähemmän kiinnostavaa. Stenbäckin suunnittelemaa linnamaista Karunan uutta kirkkoa on sanottu kansallisromantiikan kauden kauneimmaksi, mutta minulle se tuo mieleen satukirjojen ja sarjakuvien ritarilinnat.

    Ehkä kansallisromantiikan kirkkoarkkitehtuurin lippulaiva on Lars Sonckin suunnittelema Kallion kirkko.

    VastaaPoista